Lastenlääkäri Helsinki

Jos lapsi sairastuu, aiheuttaa tämä tietysti huolta vanhemmille. Se, millaiset oireet lapsella ovat, määrittelevät pitkälti sen, kuinka täytyisi toimia. Se, milloin lapsi tulisi viedä lääkäriin, riippuu lapsen iästä ja oireista. Hyvänä ohjenuorana voisi pitää, että mitä pienempi lapsi, sitä herkemmin lapsen kanssa tulisi mennä lääkäriin.

Valitse lapsellesi sopiva vaihtoehto täältä:

Etsitkö lastenlääkäriä Helsingistä?

Jos lapsen oireet huolestuttavat vanhempia, voi olla syytä hakeutua lääkäriin tai soittaa päivystykseen, jolloin lääkärin tarve voidaan arvioida. Lapsiperheessä ei ole lainkaan tavatonta herätä yöllä yskivän lapsen ääneen, etsiä ratkaisuja nuhaisen vauvan olon helpottamiseksi tai että mitä tahansa muuta terveydellistä ilmenee.

Jos etsit lastenlääkäriä Helsingistä, on palveluja tarjolla ja apua kannattaakin hakea silloin, kun omat keinot eivät riitä tai epäilet kyseessä olevan jotain kiireellistä. Lastenlääkäri tutkii lapsen ja määrää hoidon. Lapsen voi viedä lääkärille myös yöllä ja pyhäpäivinä.

Lastenlääkärille pääsee joko kunnallisten palveluiden tai yksityisten lääkäriasemien kautta. Jokainen perhe voi päättää, kumpaa palvelua haluaa käyttää. Jos terveysasema ei ole auki pyhänä, on aina olemassa päivystys, jonne pääsee vuorokauden ympäri. Niinpä lapsen sairastuessa ei tarvitse odottaa arkipäivään saakka, mikäli sattuu olemaan esimerkiksi viikonloppu.

Milloin lääkäriin?

Lapsen oireet ja ikä määrittelevät, kuinka pian lääkäriin tulisi hakeutua. Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä tärkeämpää on tutkia oireet. Oireet, jotka ovat isommalle lapselle tai aikuiselle lähes harmittomat, eivät välttämättä ole sitä pienelle vauvalle. Hyvänä sääntönä voi ajatella, että jos epäröit, pyydä apua. Avun ja neuvojen pyytäminen ei ole koskaan pahitteeksi.

Lääkärin tutkimusta vaativat esimerkiksi lapsen toistuvat tulehdukset, infektiokierteet, vatsakipu, päänsärky tai ontuminen. Myös yökastelu tai kasvuongelmat ovat asioita, joiden vuoksi tulee hakeutua lääkäriin. Jos lapsella on oireita, jotka ovat joko hälyttäviä tai ne eivät poistu, tulisi lapsen kanssa käydä lääkärissä.

Jos flunssaan sairastuneelle lapselle jää jälkioireina yskää, ei lasta ole aina välttämätöntä tutkia. Yskä voi kestää jopa neljä viikkoa olematta haitallista. Yli kuusi viikkoa kestänyt yskä on syy hakeutua lääkäriin. Mikäli huolta ilmenee, voi päivystyksestä kysyä neuvoja.

Vanhemmat osaavat yleisesti melko hyvin lukea omaa lastaan. Mikäli vanhempi on epävarma lapsensa terveydestä, on tämä syy ottaa yhteyttä lääkäriin.

Terveyden edistäminen vauvan ruokailulla

Jo ennen syntymää pieni vauva on saanut äitinsä kohdussa vastustuskykyä eri taudinaiheuttajia vastaan. Jos äiti esimerkiksi sairastaa vesirokon raskauden aikana, antaa tämä vauvalle istukan kautta vastustuskyvyn puolivuotiaaksi asti. Syntymän jälkeen vauva saa äidiltään edelleen suojaa äidinmaidon kautta. Äidinmaito antaa vauvalle suojaa esimerkiksi vatsatautia vastaan.

Pieni vauva ei vielä syö mitään muuta kuin äidinmaitoa, mutta silloin, kun maito ei enää riitä ja siirrytään kiinteisiin ruokiin, alkaa vauva saamaan ravinteita eri muodossa. Tämä vaatii vauvan suolistolta totuttelua, joten kiinteät aloitetaan yleensä rauhallisesti, antaen pieniä määriä kerrallaan.

Kun vauvan kanssa aloitetaan kiinteiden ruokien maistelu, tehdään tämä rauhassa. Vauvan suolisto on valmis kiinteisiin ruokiin noin 4 kuukauden iässä. Tämä on kuitenkin yksilöllistä. Suolistolle tulisi joka tapauksessa antaa aikaa, sillä se on tähän saakka tottunut saamaan vain erittäin hyvin sulavaa maitoa.

Vauva on valmis aloittamaan kiinteitä ruokia silloin, hän osaa istua tuettuna, pään liikkeet ovat jo hallittuja ja kun silmien ja käsien välinen yhteistyö toimii. Motoriikkaa voikin harjoitella mm. sormiruokailun avulla. Lue lisää täältä Sormiruokailu ja kiinteiden aloittamisesta.

Vauvan itku

Jotkut vauvat itkevät enemmän kuin toiset. Kaikki vauvat kuitenkin itkevät. Itkuun on monenlaisia syitä. Vauvat itkevät muunmuassa nälästä, ikävästä, väsymyksestä, märästä vaipasta tai vaikka pudonneesta tutista. Myös vatsavaivat ja ilmavaivat saavat vauvan itkemään. Itku on vauvan kieltä, jolla se kertoo vanhemmille, että se tarvitsee huolenpitoa tai huomiota.

Miksi vauva itkee? Vauvan itku loppuu yleensä, kun sen tarpeet täyttyvät. Joskus kuitenkin itku jatkuu ja tämä saa vanhemman miettimään sen syitä. Joskus voi olla, että syy ei ole aivan selvä, jolloin vanhempi tyypillisesti kokeilee syöttämistä, vaipanvaihtoa tai hyssyttelyä.

Kun itku on pitkittynyt, mitä voin tehdä jotta vauvan itku loppuisi? Tämä on monen vanhemman kysymys, sillä ei ole lainkaan tavatonta, että joskus itku pitkittyy. Vauvan itkun kanssa lähdetään yleensä kokeilemaan eri keinoja ja yleensä jokin toimiva keino löytyykin. Jos syytä ei heti löydy, ei pidä kuitenkaan lannistua ja on hyvä tietää, että itkun syynä ei ole vauvan huono hoito.

Pitkittynyt itku voi olla raskasta ja väsyttävää vanhemmille. Mikäli vauvalla on koliikki, vauva itkee vuorokauden aikana normaalia enemmän eikä itkun syytä tahdo löytyä. Koliikki väistyy usein noin 3-6 kuukauden jälkeen. Koliikissa vauvan itkujaksot painottuvat yleensä iltaan ja näin vauvan itku häiritsee sekä vauvan itsensä että muun perheen unta. Unesta kerromme seuraavassa kappaleessa.

Vauva ja uni

Uni on vauvalle todella tärkeää. Vastasyntynyt nukkuu vielä suurimman osan vuorokaudesta ja niinpä unta kertyy päivän aikana noin 14-16 tuntia. Päiväunien aikana vanhemmilla on aikaa tehdä omia askareita tai nukkua omia univelkoja pois. Itkuhälytin on oiva apu päiväunien seurantaan.

Vauvan uni on erilaista kuin aikuisten, sillä vauvat nukkuvat muutaman tunnin pätkiä. Unipätkien pituus vaihtelee yksilöittäin, mutta koska vauva syö säännöllisesti muutaman tunnin välein, uni katkeaa myös öisin.

Yölliset heräämiset kuuluvat elämään. Itse asiassa yölliset heräämiset katkaisevat vauvan unen, vähentäen kätkytkuoleman riskiä. Yölliset syötöt takaavat, että vauva saa ravinteita tasaisesti vuorokauden ympäri. Tämä takaa optimaalisen kasvun ja kehityksen. Toisinaan vauvan ruokailuväli voi venyä yön aikana muutamaan tuntiin eikä tervettä vauvaa tarvitse tämän vuoksi herättää. Herättäminen on aiheellista silloin, kun vauvalla on jokin terveydellinen vaiva, joka sitä vaatii. Tällöin aiheesta on yleensä keskusteltu lastenlääkärin kanssa.

Vauvat heräävät yleensä öisin syömään, mutta yöllisen itkun taustalla voi olla muutakin kuin vain nälkä. Jos vauva kärsii esimerkiksi ilmavaivoista, voivat nämä vaivata yöllä. Tällöin olisi hyvä miettiä, löytyisikö ilmavaivoille syytä. Ilmavaivoja voi myös helpottaa eri keinoin.

Vauvan vatsavaivat ovat yleisiä

Vauvojen ilmavaivat ova hyvin yleisiä ja tuttuja lapsiperheissä. Ilmavaivoille ei ole vain yhtä aiheuttajaa, mutta ilmaa voi päästä vatsaan esimerkiksi vauvan syömisen yhteydessä. Tästä syystä vauva yleensä pyritään röyhtäyttämään jokaisen aterian päätteeksi.

Osa vauvoista voivat saada ilmavaivoja myös imetyksen kautta. Äidin syömät ruoka-aineet voivat vaikuttaa äidinmaitoon ja aiheuttaa näin ilmavaivoja. Tällaisia ovat mm. runsaasti suolistokaasuja aiheuttavat kaalit. Niinpä on suositeltavaa, että imettävä äiti välttäisi näitä ruoka-aineita, mikäli vauvalla on imetyksen aikana ilmavaivoja. Imettävän äidin kannattaakin kiinnittää huomiota omaan syömiseensä, sillä äidin syömät ruoka-aineet voivat hyvinkin olla pieninäkin määrinä nautittuina syypää vauvan ilmavaivoihin. Asia selviää kokeilemalla: jätä joksikin aikaa jokin ruoka-aine kokonaan pois ruokavaliostasi ja seuraile, väheneekö vauvan ilmavaivat. Jos harkitset tiettyjen ruoka-aineiden tai valmisteiden kokeilua vauvan vatsavaivojen vähentämiseksi, kysy aina neuvoa esimerkiksi neuvolasta tai lääkäriltä.

Jos vauva itkee eikä syytä tahdo löytyä yrityksistä huolimatta, voi olla hyvä kysyä neuvoa lääkäriltä tai muulta terveydenhoitoalan ammattilaiselta. Helsingistä tai sen alueelta saat lapselle tarvittaessa apua. Lapsen sairastuminen aiheuttaa aina huolta, oli kyseessä sitten pieni tai suuri vaiva.