Uni ja kehitys – Miksi riittävä uni on vauvan kasvun perusta

Uni ja kehitys – Miksi riittävä uni on vauvan kasvun perusta

Uni on vauvan kasvun ja kehityksen perusta. Riittävä uni ei ole vain mukavaa, vaan se on välttämätöntä vauvan aivojen kehitykselle, oppimiselle ja yleiselle hyvinvoinnille. Unen aikana vauvan aivot käsittelevät päivän aikana saatuja tietoja, vahvistavat muistijälkiä ja rakentavat uusia hermoyhteyksiä. Mieti, miten tärkeää se onkaan! Ilman riittävää unta vauva voi olla ärtyisä, väsynyt ja hänellä voi olla vaikeuksia keskittyä ja oppia uusia asioita.

Vauvan unen rakentuminen

Vauvan uni ei ole samanlaista kuin aikuisen uni. Se on jaksottaista ja koostuu erilaisista vaiheista, jotka toistuvat sykleissä. Vastasyntyneen uni on usein hyvin kevyttä ja helposti häiriintyvää. Pikkuhiljaa, kuukausien kuluessa, unen vaiheet alkavat erottua selkeämmin ja uni syvenee. Tässä on muutama pointti:

• Vauvan uni on aluksi hyvin jaksottaista.
• Unen vaiheet kypsyvät ajan myötä.
• Ymmärrys auttaa vanhempia reagoimaan oikein.

Unen vaiheiden kypsyminen

Vauvan unen vaiheet kehittyvät vähitellen. Aluksi vauvan unessa on paljon REM-unta (vilkeunta), joka on tärkeää aivojen kehitykselle. REM-unen osuus vähenee iän myötä ja syvän unen osuus kasvaa. Syvä uni on tärkeää fyysiselle kasvulle ja palautumiselle. On hyvä muistaa, että:

• REM-uni on aluksi runsasta.
• Syvän unen osuus kasvaa ajan myötä.
• Unen vaiheiden kypsyminen on yksilöllistä.

Unitaantumien ymmärtäminen

Unitaantumat ovat aikoja, jolloin vauvan uni muuttuu levottomammaksi ja heräilyt lisääntyvät. Ne liittyvät usein kehityksen harppauksiin, kuten uuden taidon oppimiseen tai hampaiden tuloon. Unitaantumat voivat olla haastavia vanhemmille, mutta ne ovat yleensä ohimeneviä. Joskus vauva voi tarvita enemmän läheisyyttä ja turvaa unitaantuman aikana. Myös esimerkiksi turvallinen unipesä voi auttaa vauvaa rauhoittumaan. Muista:

• Unitaantumat ovat normaaleja.
• Ne liittyvät usein kehitykseen.
• Ne ovat yleensä ohimeneviä.

Vastasyntyneen uni ja sen erityispiirteet

Vastasyntyneen uni on ihmeellistä ja usein vanhemmille yllättävää. Se eroaa huomattavasti aikuisen unesta, ja sen ymmärtäminen auttaa vanhempia vastaamaan vauvan tarpeisiin paremmin. Alussa vauvan uni on hyvin erilaista kuin myöhemmin, ja siihen liittyy monia erityispiirteitä, jotka on hyvä tiedostaa.

Jaksottainen uni ja vuorokausirytmi

Vastasyntyneen uni on hyvin jaksottaista. Vauvan unirytmi ei ole vielä vakiintunut, eikä hänellä ole samanlaista vuorokausirytmiä kuin aikuisilla. Tämä tarkoittaa, että vauva nukkuu useita lyhyitä jaksoja pitkin päivää ja yötä.

• Unijaksot ovat yleensä 1-3 tunnin mittaisia.
• Vauva ei erota päivää ja yötä, joten hän voi nukkua enemmän päivällä ja olla aktiivisempi yöllä.
• Vuorokausirytmin kehittyminen alkaa yleensä vasta muutaman viikon iässä.

Miksi vauva liikkuu ja ääntelee unissaan?

Monet vanhemmat ihmettelevät, miksi vauva liikkuu, ääntelee tai jopa itkee unissaan. Tämä on täysin normaalia vastasyntyneelle. Vauvan uni on aktiivisempaa kuin aikuisen uni, ja siihen kuuluu:

• Säpsähdyksiä ja nykäyksiä.
• Ääntelyä, kuten ähinää, murinaa ja itkua.
• Liikkeitä, kuten käsien ja jalkojen heiluttelua.

Nämä ilmiöt johtuvat siitä, että vauvan hermosto on vielä kehittymätön ja uni on kevyempää kuin aikuisilla. Vauva voi myös käsitellä unissaan päivän tapahtumia ja tuntemuksia.

Unen herkkyys ja keveys

Vastasyntyneen uni on herkkää ja kevyttä. Vauva herää helposti ääniin, liikkeisiin ja muihin ärsykkeisiin. Tämä johtuu siitä, että vauvan aivot eivät ole vielä täysin kehittyneet ja hänellä on enemmän REM-unta (vilkeunta) kuin syvää unta.

• REM-uni on aktiivista unta, jossa aivot käsittelevät tietoa ja oppivat uusia asioita.
• Vauvan uni syvenee vähitellen ensimmäisten kuukausien aikana, ja hän alkaa nukkua pidempiä jaksoja kerrallaan.
• Vanhempien on tärkeää luoda vauvalle rauhallinen ja turvallinen nukkumisympäristö, jotta hän voi nukkua mahdollisimman hyvin.

Vauvan unen kehitys 0–6 kuukauden iässä

Unen vakiintuminen ensimmäisten kuukausien aikana

Ensimmäiset kuukaudet vauvan elämässä ovat täynnä muutoksia – myös unen suhteen. Vastasyntyneen uni on hyvin erilaista kuin vanhemman lapsen tai aikuisen uni. Aluksi vauvan uni on jaksottaista, eikä vuorokausirytmi ole vielä kehittynyt. Pikkuhiljaa, ensimmäisten viikkojen ja kuukausien aikana, vauvan uni alkaa vakiintua ja unirytmi alkaa muotoutua. Tässä vaiheessa on hyvä kiinnittää huomiota:

• Säännöllisiin ruokailuaikoihin.
• Rauhalliseen iltarutiiniin.
• Päiväsaikaan valoisuuteen ja yöaikaan pimeyteen.

Nämä asiat auttavat vauvaa erottamaan päivän ja yön, mikä on tärkeää unirytmin kehittymisen kannalta. Muista, että jokainen vauva on yksilöllinen, ja unirytmin vakiintuminen voi tapahtua eri tahtiin.

Yöheräilyn normaalius

Yöheräily on täysin normaalia vauvoilla, erityisesti ensimmäisten kuuden kuukauden aikana. Vauvat heräävät yöllä syömään, koska heidän vatsansa on pieni ja he tarvitsevat tiheää ravintoa. Lisäksi yöheräily voi johtua:

• Vaipoista
• Epämukavasta olosta
• Läheisyyden tarpeesta

On tärkeää muistaa, että yöheräily on osa vauvan normaalia kehitystä, ja se vähenee yleensä iän myötä. Vanhempien kannattaa pyrkiä vastaamaan vauvan tarpeisiin rauhallisesti ja johdonmukaisesti, jotta vauva tuntee olonsa turvalliseksi ja voi nukahtaa helpommin uudelleen.

Unentarpeen yksilöllisyys

Vauvojen unentarve vaihtelee yksilöllisesti. Vaikka on olemassa suosituksia siitä, kuinka paljon vauvan tulisi nukkua, on tärkeää muistaa, että jokainen vauva on erilainen. Jotkut vauvat tarvitsevat enemmän unta kuin toiset. Yleisesti ottaen vastasyntynyt nukkuu noin 14–17 tuntia vuorokaudessa, mutta tämä määrä vähenee vähitellen ensimmäisten kuukausien aikana. Unentarpeeseen vaikuttavat:

1. Geenit
2. Ympäristö
3. Vauvan aktiivisuustaso

Vanhempien kannattaa tarkkailla vauvan vireystilaa ja väsymyksen merkkejä, jotta he voivat tarjota vauvalle mahdollisuuden nukkua silloin, kun hän on väsynyt. Hyvä mittari on vauvan virkeys ja hyväntuulisuus päivällä. Jos vauva on virkeä ja tyytyväinen, hän todennäköisesti saa riittävästi unta.

Neljän kuukauden hulina ja unen muutokset

Neljän kuukauden ikä on monelle vauvalle ja vanhemmalle merkittävä vaihe, sillä vauvan uni alkaa muuttua. Tätä kutsutaan usein ”neljän kuukauden hulinaksi”, ja se voi aiheuttaa yllättäviä muutoksia vauvan unirytmiin. Tässä iässä vauvan uni kypsyy ja alkaa muistuttaa enemmän aikuisen unta, mikä tarkoittaa, että unisyklit lyhenevät ja vauva saattaa heräillä useammin. Älä huoli, tämä on täysin normaalia kehitystä!

Unen vaiheittaistuminen

Ennen neljää kuukautta vauvan uni on ollut enemmän jatkuvaa ja syvää. Nyt uni alkaa jakautua selkeämpiin vaiheisiin: kevyeen uneen, syvään uneen ja REM-uneen (vilkeuneen). Nämä unisyklit ovat lyhyempiä kuin aikuisilla, noin 50-60 minuuttia, ja vauva saattaa herätä herkemmin siirtyessään vaiheesta toiseen. Tämä vaiheittaistuminen on tärkeä osa aivojen kehitystä, mutta se voi myös aiheuttaa sen, että vauva heräilee useammin yöllä.

Kehitysvaiheen vaikutus uneen

Vauva kehittyy neljän kuukauden iässä huimaa vauhtia. Hän saattaa opetella kääntymään, tarttumaan esineisiin tai jopa jokeltelemaan enemmän. Kaikki tämä uusi oppiminen ja kehitys voi vaikuttaa uneen. Vauva saattaa olla niin innoissaan uusista taidoistaan, että hän haluaa harjoitella niitä jopa yöllä! Lisäksi, kehitykseen liittyvät aistimukset ja prosessit voivat häiritä unta.

Lyhyet päiväunet ja rytmin vakiintuminen

Neljän kuukauden iässä päiväunet saattavat lyhentyä ja muuttua epäsäännöllisemmiksi. Tämä voi olla turhauttavaa, jos olet tottunut tiettyihin päiväunirutiineihin. Yritä kuitenkin säilyttää joustavuus ja tarkkailla vauvan väsymysmerkkejä. Vaikka päiväunet olisivat lyhyitä, ne ovat tärkeitä vauvan palautumiselle. Pyri luomaan säännöllinen päivärytmi, joka tukee vauvan unta, mutta älä stressaa liikaa, jos kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Muista, että jokainen vauva on yksilöllinen ja kehittyy omaan tahtiinsa.

• Tarjoa vauvalle rauhallinen ja pimeä ympäristö päiväunille.
• Kokeile erilaisia nukkumaanmenorutiineja, jotka rauhoittavat vauvaa.
• Ole kärsivällinen ja anna vauvalle aikaa sopeutua uusiin unimuutoksiin.

Riittävä uni – Vauvan virkeys ja hyväntuulisuus mittarina

On totta, että vauvan unirytmin kanssa voi olla haasteita, mutta vauvan oma virkeys ja hyväntuulisuus ovat usein paras mittari riittävälle unelle. Täydellistä rytmiä ei tarvitse tavoitella, vaan riittävää palautumista.

Palautumisen merkitys

Riittävä uni on vauvalle elintärkeää, sillä se tukee:

• Aivojen kehitystä ja oppimista
• Immuunijärjestelmän vahvistumista
• Hormonitoiminnan tasapainoa

Jos vauva saa tarpeeksi unta, hän on todennäköisemmin virkeä, iloinen ja valmis tutkimaan maailmaa. Väsymys voi puolestaan ilmetä itkuisuutena, ärtyneisyytenä ja vaikeutena keskittyä.

Päivärytmin tukeminen lyhyillä päiväunilla

Vauvan päivärytmin tukeminen voi tuntua hankalalta, varsinkin jos päiväunet ovat lyhyitä. On tärkeää muistaa, että vauvojen rytmi kypsyy yksilöllisesti. Vaikka vanhemmat toivoisivat pidempiä päiväunia, vauva saattaa nukkua useammat lyhyemmät unet. Tärkeintä on, että vauva saa riittävästi unta vuorokauden aikana.

Voit tukea vauvan päivärytmiä:

1. Tarjoamalla säännölliset ruoka-ajat.
2. Luomalla rauhallisen ja ennakoitavan päivärytmin.
3. Huomioimalla vauvan väsymysmerkit ja tarjoamalla mahdollisuuden lepoon.

Yösyöttöjen lopettaminen

Monet vanhemmat miettivät, milloin on hyvä aika luopua yösyötöistä. Yleinen suositus on, että yösyötöt voidaan lopettaa noin puolen vuoden iässä, kun vauva saa riittävästi ravintoa päivällä. Jokainen vauva on kuitenkin yksilöllinen, ja päätös yösyöttöjen lopettamisesta kannattaa tehdä yhdessä neuvolan kanssa. On tärkeää varmistaa, että vauva saa riittävästi kaloreita päivän aikana, jotta hän ei herää nälkään yöllä.

Turvallinen nukkuminen on vauvan tärkein unilahja

Vauvan turvallisuus on ykkösprioriteetti, ja se korostuu erityisesti unen aikana. Turvallinen nukkumisympäristö on paras lahja, jonka voit vauvallesi antaa. Se luo pohjan hyville yöunille ja tukee vauvan kehitystä. Mietitäänpä, miten voimme varmistaa, että vauvamme nukkuu mahdollisimman turvallisesti.

Vastasyntyneen unen turvallisuus

Vastasyntyneen uni on usein levotonta ja pätkittäistä, mutta turvallisuus on aina ensisijaista. Selällään nukkuminen on tärkein yksittäinen asia, jolla vähennät kätkytkuoleman riskiä. Muista myös:

• Vältä pehmeitä leluja, tyynyjä ja peittoja vauvan sängyssä.
• Sängyn tulee olla tasainen ja kova.
• Varmista, että vauvan sänky on turvallinen ja standardien mukainen.

Unihäiriöiden ennaltaehkäisy

Ennaltaehkäisy on avainasemassa unihäiriöiden välttämisessä. Pienillä muutoksilla voit vaikuttaa merkittävästi vauvan unen laatuun ja turvallisuuteen:

• Säännöllinen päivärytmi auttaa vauvaa hahmottamaan päivän kulkua ja valmistautumaan uneen.
• Rauhoittavat iltarutiinit, kuten kylpy ja iltasatu, viestittävät vauvalle, että on aika rauhoittua.
• Vältä yliväsymystä, sillä se voi vaikeuttaa nukahtamista ja lisätä yöheräilyjä.

Vanhempien harkintakyvyn merkitys

Vanhempien harkintakyky on korvaamatonta, kun tehdään päätöksiä vauvan unesta. Jokainen vauva on yksilö, ja mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle. Kuuntele omaa intuitiotasi ja hae tarvittaessa apua asiantuntijoilta. Muista:

• Perhepeti voi olla turvallinen tietyin ehdoin, mutta varmista, että kaikki turvallisuusohjeet täyttyvät.
• Tutin käyttö voi vähentää kätkytkuoleman riskiä, mutta älä pakota vauvaa ottamaan tuttia, jos hän ei sitä halua.
• Pukeudu vauva sopivasti – liian kuuma tai kylmä voi häiritä unta. Yleensä yksi kerros enemmän kuin mitä itse pidät on sopiva. Tarkista vauvan niska, onko se sopivan lämmin.

Unikoulusta apua lapsen ja vanhempien unen laatuun

Monet vanhemmat kokevat lapsen unihuolet todella kuormittaviksi. Joskus tuntuu, että kaikki keinot on jo kokeiltu, ja silti yöt ovat katkonaisia. Tässä kohtaa unikoulu voi olla avuksi, sekä lapselle että vanhemmille. Unikoulun tavoitteena on opettaa lapsi nukahtamaan itsenäisesti ja nukkumaan paremmin, mikä parantaa koko perheen unenlaatua.

Unikoulun hyödyt ja turvallisuus

Unikoulusta voi olla monenlaista hyötyä. Se voi auttaa:

• Vakiinnuttamaan lapsen unirytmiä.
• Vähentämään yöheräilyjä.
• Edistämään lapsen itsenäistä nukahtamista.
• Parantamaan vanhempien jaksamista.

On tärkeää varmistaa, että unikoulu on turvallinen lapselle. Valitse menetelmä, joka tuntuu teistä vanhempina hyvältä ja sopii lapsen temperamentille. Jos olet epävarma, keskustele asiasta neuvolassa tai lääkärin kanssa. Terveyskirjaston, THL:n ja Uniliiton sivuilta löytyy myös paljon tietoa aiheesta.

Milloin unikoulu kannattaa aloittaa?

Unikoulun aloittamiselle ei ole yhtä oikeaa ikää, mutta yleensä sitä suositellaan vasta, kun vauva on vähintään kuuden kuukauden ikäinen. Ennen sitä on hyvä kokeilla muita keinoja, kuten säännöllisiä unirutiineja ja rauhallista ilmapiiriä. Jos lapsella on jokin sairaus tai kehityksellinen haaste, keskustele lääkärin kanssa ennen unikoulun aloittamista. On myös hyvä välttää suuria muutoksia elämässä unikoulun aikana, kuten muuttoa tai päiväkodin aloitusta.

Erilaiset unikoulumenetelmät

On olemassa monia erilaisia unikoulumenetelmiä, ja jokainen perhe voi valita itselleen sopivimman. Joitakin yleisiä menetelmiä ovat:

1. Itkuhälytysmenetelmä: Vanhempi jättää lapsen sänkyyn ja käy tarkistamassa häntä säännöllisin väliajoin, pidentäen väliaikoja vähitellen.
2. Fading-menetelmä: Vanhempi on lapsen lähellä, kunnes hän nukahtaa, ja vähitellen siirtyy kauemmas.
3. Lempeä unikoulu: Vanhempi tukee lasta nukahtamaan, mutta ei ota häntä syliin tai anna tuttia.

On tärkeää olla johdonmukainen valitun menetelmän kanssa ja antaa lapselle aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen. Jos mikään menetelmä ei tunnu toimivan, älä lannistu. Voitte aina kokeilla jotain muuta tai pyytää apua ammattilaiselta. Muista, että jokainen lapsi on yksilöllinen, ja mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle.

Säännöllinen päivärytmi tukee vauvan unta

Onko vauvasi unirytmi ihan hakusessa? Ei hätää, monilla vanhemmilla on sama tilanne. Vauvan unirytmin luominen voi tuntua haastavalta, mutta säännöllinen päivärytmi on avainasemassa. Päivärytmi auttaa vauvaa hahmottamaan päivän kulkua ja ennakoimaan tulevia tapahtumia, mikä luo turvallisuuden tunnetta ja helpottaa nukahtamista.

Päiväaktiivisuuden merkitys

Muista, että hyvä yöuni alkaa jo aamulla! Vietä aikaa vauvan kanssa, leikkikää ja jutelkaa. Aktiivinen päivä auttaa vauvaa kuluttamaan energiaa ja väsymään sopivasti illalla.

• Leikkiminen ja seurustelu päivällä tukevat vauvan kehitystä.
• Riittävä päiväaktiivisuus auttaa vauvaa nukahtamaan helpommin yöllä.
• Vältä liiallista stimulointia juuri ennen nukkumaanmenoa.

Päiväunien ajoitus ja kesto

Päiväunien ajoitus on tärkeää, jotta vauva ei olisi liian väsynyt tai ylivirkeä yöunille mentäessä. Tarkkaile vauvan väsymysmerkkejä ja pyri tarjoamaan päiväunet silloin, kun hän on niitä eniten vailla. Päiväunien kesto voi vaihdella, mutta liian pitkät päiväunet voivat häiritä yöunta. Yritä pitää päiväunet suurin piirtein samoihin aikoihin joka päivä, jotta vauvan sisäinen kello alkaa asettua.

• Pyri ajoittamaan päiväunet samoihin aikoihin joka päivä.
• Vältä liian pitkiä päiväunia, jotta yöuni ei kärsi.
• Huomioi vauvan yksilöllinen unentarve.

Väsymyksen ja nälän tunnistaminen

Vauvan väsymys- ja nälkämerkkien tunnistaminen on avainasemassa hyvän unirytmin luomisessa. Opettele tunnistamaan vauvan vihjeet, kuten haukottelu, silmien hierominen, kitinä ja levottomuus. Kun reagoit ajoissa vauvan tarpeisiin, vältät yliväsymystä ja helpotat nukahtamista. Nälkä voi myös olla syy levottomuuteen, joten varmista, että vauva saa riittävästi ravintoa päivän aikana.

• Opettele tunnistamaan vauvan väsymysmerkit.
• Reagoi ajoissa vauvan tarpeisiin.
• Varmista, että vauva saa riittävästi ravintoa.

Lapsen unen tarve muuttuu iän myötä

Lasten unentarve ei ole vakio, vaan se muuttuu merkittävästi iän myötä. Vauvat tarvitsevat huomattavasti enemmän unta kuin kouluikäiset, ja unen laatu sekä rytmi ovat tärkeitä kehityksen kannalta. On hyvä muistaa, että jokainen lapsi on yksilö, ja unentarve voi vaihdella.

Vauvojen ja taaperoiden unentarve

Vauvat ja taaperot tarvitsevat suuren osan vuorokaudesta unta. Vastasyntyneet nukkuvat jopa 16–17 tuntia päivässä, mutta tämä määrä vähenee vähitellen. Taaperot (1–3-vuotiaat) tarvitsevat yleensä 10–13 tuntia unta vuorokaudessa, sisältäen päiväunet. Tässä iässä säännölliset iltarutiinit ovat tärkeitä, jotta lapsi oppii nukahtamaan itsenäisesti.

• Vastasyntyneet: 16-17 tuntia
• 6 kuukauden ikäiset: 14-15 tuntia
• 1-3 vuotiaat: 10-13 tuntia

Leikki-ikäisten unen merkitys oppimiselle

Leikki-ikäisten (3–6-vuotiaat) unentarve on noin 10–13 tuntia yössä. Tässä iässä uni on erityisen tärkeää oppimisen ja tunnesäätelyn kannalta. Riittävä uni auttaa lasta käsittelemään päivän tapahtumia ja vahvistamaan muistijälkiä. Säännölliset iltarutiinit, kuten iltasatu ja hampaiden pesu, luovat turvallisuuden tunnetta ja auttavat lasta rauhoittumaan. Jos lapsi ei ole illalla väsynyt, päiväunien pituutta tai ajankohtaa voi olla tarpeen tarkistaa.

Kouluikäisten unen vaikutus keskittymiseen

Kouluikäisten (7–12-vuotiaat) unentarve on noin 9–11 tuntia yössä. Riittävä uni on välttämätöntä keskittymiskyvyn, oppimisen ja yleisen hyvinvoinnin kannalta. Univaje voi ilmetä yliaktiivisuutena, tarkkaavaisuuden heikentymisenä, mielialan vaihteluina tai alakulona. On tärkeää varmistaa, että lapsella on rauhallinen ja pimeä nukkumisympäristö sekä säännöllinen unirytmi. Aamuherääminen samaan aikaan arkena ja vapaalla on unen ankkuri, joka auttaa vakauttamaan unirytmiä.

Unen ankkurit ja digiajan haasteet

Aamuheräämisen merkitys unirytmille

Aamuherääminen toimii eräänlaisena kellona vauvan keholle. Säännöllinen heräämisaika auttaa tahdistamaan unirytmiä ja tukee näin sekä päivä- että yöunia. Pyri pitämään heräämisaika suunnilleen samana, vaikka yö olisi ollut levoton. Tämä auttaa kehoa ymmärtämään, milloin on aika olla aktiivinen ja milloin levätä. Joskus se on vaikeaa, tiedän sen omasta kokemuksesta. Mutta pienetkin muutokset voivat auttaa.

Univajeen oireet lapsilla

Univaje voi ilmetä monin eri tavoin, eikä se aina näy pelkästään väsymyksenä. Lapsi voi olla:

• Ärtyisä ja itkuinen.
• Yliaktiivinen ja levoton.
• Keskittymiskyvytön.
• Ruokahaluton tai syö liikaa.
• Heräilee tavallista enemmän öisin.

Jos huomaat näitä oireita, mieti, onko lapsi saanut riittävästi unta viime aikoina. Pienetkin muutokset unirytmissä voivat auttaa korjaamaan tilanteen. Joskus on vaikea tietää, mikä on normaalia ja mikä ei, mutta luota omaan vaistoosi.

Digilaitteiden vaikutus nukkumaanmenoon

Digilaitteiden, kuten puhelimien ja tablettien, sininen valo voi häiritä melatoniinin tuotantoa, joka on tärkeä unen säätelyssä. Yritä välttää ruutuaikaa vähintään tuntia ennen nukkumaanmenoa. Sen sijaan voit kokeilla:

• Lukemista.
• Rauhoittavaa kylpyä.
• Hengitysharjoituksia.

On tosi vaikeaa pitää lapset (ja itsensä!) erossa laitteista, mutta se voi tehdä ison eron unen laadussa. Meillä ainakin iltasadut ovat toimineet paremmin kuin Netflix.