Ruutuaika – suositukset, vaikutukset ja järkevä tasapaino

Ruutuaika

Ruutuaika on arkipäivää lähes jokaisessa perheessä. Missä tahansa, älypuhelimet, tabletit, televisiot ja pelikonsolit kulkevat mukana – vapaa-ajalla, koulussa, työssä. Digilaitteet opettavat, digilaitteet viihdyttävät, digilaitteet yhdistävät ihmisiä, mutta digilaitteet myös kuormittavat huomaamatta.

Ruutuaika ei koske vain lapsia. Missä tahansa lapsi istuu, ruutuaika vaikuttaa. Aikuisen ruutuaika vaikuttaa hyvinvointiin – ja ennen kaikkea ruutuaika määrittää, millaisen mallin lapset saavat. Olennaista ei ole pelkkä ruutun äärellä vietetty aika. Olennaista on, miten ruutu sijoittuu elämään. Minäkin olen nähnyt, että ruutu on osa arkea ja muokkaa hyvinvointia.

Mitä ruutuaika oikeastaan tarkoittaa? Missä tahansa.

Ruutuaika on aika, jonka vietät diginäytön äärellä vapaa-ajalla, missä tahansa. Ruutuaika voi olla videoiden katsomista, pelaamista, sosiaalista mediaa tai muuta viihdettä. Emme yleensä sisällytä työhön tai koulunkäyntiin liittyvää käyttöä ruutuaikaan.

Ruutuaika ei ole aina samanlaista. Minäkin huomaan, että kun teen jotain aktiivista – luon sisältöä, pelaan oppimispelit tai pelaan kavereiden kanssa – se rasittaa aivoja eri tavalla kuin kun vain selaan sisältöä. Missä tahansa, ruutuaikasi laatu on yhtä tärkeä kuin sen määrä.

Mikä on hyvä ruutuaika?

Mikä on hyvä ruutuaika? Yksiselitteistä vastausta ei ole. Hyvä ruutuaika on sellaista, joka ei syrjäytä unta, liikkumista, ihmissuhteita tai arjen perusrytmiä. Kun ruudut tukevat elämää eivätkä hallitse sitä, ollaan yleensä oikealla tiellä.

Jos lapsi tai aikuinen nukkuu tarpeeksi, lapsi tai aikuinen jaksaa liikkua, lapsi tai aikuinen hoitaa velvollisuutensa ja lapsi tai aikuinen on vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kohtuullinen ruutuaika ei ole ongelma. Huoli herää, missä tahansa, kun ruutu vie jatkuvasti tilaa muulta tärkeältä.

Ruutuaika suositus lapsille eri ikäryhmissä

Alle 2-vuotiaat

Tämän ikäiset lapset eivät tarvitse ruutuaikaa. Ruudun aika ei ole tarpeen tälle ikäryhmälle. Minäkin olen nähnyt, että tälle ikäryhmälle ruutuaika ei auta. Varhaislapsuudessa kehitys tapahtuu vuorovaikutuksessa. Varhaislapsuudessa kehitys tapahtuu liikkeessä. Varhaislapsuudessa kehitys tapahtuu aidoissa kohtaamisissa. Minäkin uskon, että vuorovaikutus, liike, aidot kohtaamiset tukevat kehitystä. Lyhyet videopuhelut läheisten kanssa ovat poikkeus. Videopuhelut läheisten kanssa ovat poikkeus, missä tahansa. Minäkin tiedän, että lyhyet videopuhelut läheisten kanssa voivat olla sopivia, mutta yksin ruudun äärellä oleminen tulisi välttää. Ruudun äärellä oleminen yksin ei ole hyvä.

2–5-vuotiaat

Ruutuaika lapselle korkeintaan noin tunti päivässä. Sisällön tulisi olla ikätasoista, rauhallista ja mieluiten aikuisen kanssa jaettua. Ruutuhetkien ei ole hyvä sijoittua juuri ennen nukkumaanmenoa.

6–12-vuotiaat

Rajoita ruutuaikaa enintään kahteen tuntiin päivässä, missä tahansa viihdekäytössä. Koulutehtävät eivät kuulu ruutuajan käyttöön. Rajat ruutuajalle varmistavat, että uni, liikunta ja palautuminen säilyvät. Olen itsekin huomannut, että kun rajoitamme ruutuaikaa, lapset lepäävät paremmin.

Yli 13-vuotiaat

Virallista tuntirajaa ei ole, mutta 13-vuotiaan ruutuaika kannattaa yhä pitää kohtuullisena. Usein sama noin kahden tunnin ohjenuora toimii, kun huomioidaan nuoren yksilöllinen tilanne ja arjen kokonaisuus.

Mikä on hyvä ruutuaika 12-vuotiaalle?

Mikä on hyvä ruutuaika 12‑vuotiaalle? Useimmille ruutuaika on enintään kaksi tuntia päivässä vapaa‑ajan käyttöön. Missä tahansa on tärkeämpää seurata vaikutuksia, ei laskea minuutteja.

Jos ruutuaika aiheuttaa ärtyisyyttä, nukahtamisvaikeuksia tai vie aikaa liikunnalta, rajoja on syytä kiristää. Jos taas lapsi käyttää ruutuja luovasti ja arki pysyy tasapainossa, kohtuullinen jousto on usein perusteltua.

Peliaika osana ruutuaikaa

Peliaika vie suurimman osan ruutuajasta monelle lapselle ja nuorelle, missä tahansa. Pelaaminen kehittää ongelmien ratkaisua, kielen käyttöä ja sosiaalisia taitoja. Pelaaminen koukuttaa helposti.

Missä tahansa pelitilanteessa selkeät rajat, ennakointi ja ikärajojen noudattaminen pitävät asiat hallinnassa ja varmistavat pelaamisen. Peliajan tauottaminen ja ruudun jälkeinen rauhoittuminen auttavat palautumaan virtuaalisesta maailmasta arkeen.

Mitä liika ruutuaika aiheuttaa?

Mitä liika ruutuaika aiheuttaa? Vaikutukset näkyvät usein arjessa ennen kuin ne näkyvät terveystiedoissa.

Yleisimpiä seurauksia ovat:

  • univaikeudet ja väsymys
  • levottomuus ja ärtyisyys
  • keskittymiskyvyn heikkeneminen
  • liikunnan väheneminen
  • päänsärky, niska- ja hartiakivut
  • sosiaalisten kontaktien kaventuminen

Haitat ovat useimmiten palautuvia, kun ruutuaikaa vähennetään ja rytmitetään uudelleen.

Paljonko on keskimääräinen ruutuaika?

Paljonko on keskimääräinen ruutuaika? Suomalaisten päivittäinen ruutuaika on useiden tutkimusten mukaan noin 4–5 tuntia. Nuorilla ja nuorilla aikuisilla lukemat ovat usein tätä korkeampia.

Keskiarvo ei kerro, mikä on sopivaa missä tahansa. Keskiarvo vain näyttää, miten me oikeasti elämme. Monille jo pieni vähennys ruutuajassa tuo lisää energiaa, parempaa unta ja enemmän läsnäoloa arkeen.

Aikuisen ruutuaika ja esimerkin merkitys

Aikuisen ruutuaika vaikuttaa suoraan lapseen. Lapset seuraavat, milloin puhelin on kädessä ja milloin se laitetaan pois. Ruutukasvatus alkaa aikuisen omista valinnoista.

Yhteiset ruuduttomat hetket – ruokailut, iltatoimet, keskustelut – viestivät, että ruudut eivät ole kaiken keskipiste. Tämä on usein tehokkaampaa kuin yksikään sääntö.

Lopuksi: tasapaino ennen täydellisyyttä

Ruutuaika ei ole vihollinen. Se on osa nykyelämää, jota ei tarvitse demonisoida eikä romantisoida. Oleellista on tasapaino, keskustelu ja arjen kokonaisuus.

Kun ruudut tukevat oppimista, lepoa ja yhteyttä muihin – eivätkä vie kaikkea tilaa – ollaan hyvällä alueella.

Disclaimer: Tämä artikkeli tarjoaa yleisluontoista tietoa ruutuajasta ja siihen liittyvistä suosituksista. Jokainen lapsi, nuori ja perhe on yksilöllinen. Suositukset eivät korvaa terveydenhuollon ammattilaisen henkilökohtaista arviota. Jos ruutuaika herättää huolta tai vaikuttaa selvästi hyvinvointiin, on suositeltavaa kääntyä neuvolan, kouluterveydenhuollon tai muun asiantuntijan puoleen.

Maidonkeraaja.fisivusto sisältää affiliate-linkkejä. Tämä tarkoittaa sitä, että saamme pienen osan myynnistä tehdessäsi ostoksia meidän kauttamme. 

 Tästä ei koidu sinulle kustannuksia.