Etusivu » Raskausdiabetes: Tietoa, Oireet ja Hoito

Raskausdiabetes: Tietoa, Oireet ja Hoito

Viimeksi päivitetty: 25.9.2023

Raskausdiabetes eli raskausajan diabetes on tila, joka voi kehittyä raskaana oleville naisille. Vaikka useimmiten se menee ohi synnytyksen jälkeen, se vaatii asianmukaista hallintaa raskauden aikana suojellakseen sekä äitiä että lasta komplikaatioilta. Tämä artikkeli käsittelee raskausdiabeteksen eri näkökohtia, oireista hoitoon.

Mikä on raskausdiabetes?

Raskausdiabetes on tilapäinen tila, joka kehittyy kun elimistö ei pysty tuottamaan ja käyttämään riittävästi insuliinia raskauden aikana. Vaikka sitä kutsutaan monilla nimillä, kuten raskausdiabetes ja raskausajan diabetes, ne kaikki tarkoittavat samaa asiaa.

Raskausdiabetes oireet

Useimmat naiset eivät koe selviä raskausdiabeteksen oireita. Sen sijaan ne havaitaan yleensä rutiininomaisissa seulonnoissa, niin kutsutussa sokerirasitustestissä. Kuitenkin joissakin tapauksissa naiset saattavat kokea lisääntynyttä janoa, usein virtsaamista, väsymystä ja sumeaa näköä.

Diabetesdiagnoosissa käytetään seuraavia testejä:

Glukoosi, paastoverensokeri (fP -Gluk)

Glukoosi kertoo veren sokeripitoisuuden. Verensokeri vaikuttaa yleisvointiin ja vireyteen, lihasten ja aivojen toimintaan ja nälän tunteeseen.

Pitkäaikainen sokeri B-HbA1c

Pitkäaikainen sokeriarvo B-HbA1c ilmaisee verensokerin keskiarvon edeltävien noin 2–8 viikon ajalta. Verensokeri vaikuttaa yleisvointiin ja vireyteen, lihasten ja aivojen toimintaan ja nälän tunteeseen.

Sokerirasitus raskaus

Yksi keskeinen tapa diagnosoida raskausdiabetes on suorittaa sokerirasituskoe raskausaikana. Se ohjelmoidaan yleensä neuvolasta käsin.

Tässä testissä raskaana oleva nainen juo glukoosiliuosta ja hänen verensokeritasojaan mitataan tietyin väliajoin. Jos verensokeri on raja-arvoinen tai ylittää sokerirasitus raja-arvot, naisella voi olla raskausdiabetes.

Raskausdiabetes kokemuksia

Monet naiset kuvaavat raskausdiabetes kokemuksiaan monin eri tavoin. Jotkut saattavat tuntea olonsa pelokkaaksi ja huolestuneeksi lapsensa terveydestä, kun taas toiset kokevat, että heidän tilaansa hoidetaan hyvin ja he tuntevat olonsa tuetuiksi. Se, miten nainen kokee raskausdiabeteksen, voi riippua monista tekijöistä, kuten hoidon laadusta, tukijärjestelmästä ja henkilökohtaisista uskomuksistaan.

Monet naiset löytävät tukea jakamalla raskausdiabetes kokemuksiaan muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Yhteisöt, keskusteluryhmät ja vertaistukiryhmät voivat tarjota tietoa, ymmärrystä ja tukea tässä haastavassa elämänvaiheessa.

Raskausdiabetes arvot

Raskausdiabeteksen diagnosointi perustuu tiettyihin verensokeriarvoihin. Sokerirasituskokeen yhteydessä sokerirasitus raja-arvot ovat tärkeitä. Jos arvot ovat rajalla tai ylittyvät, diagnosoidaan raskausdiabetes.

Sokerirasituksen jälkeen suoritetaan yleensä kotimittauksia, jotta nähdään arvoja kotona, ja jos raskausdiabetes paastoarvo koholla, se voi viitata tarpeeseen lääkkeellisestä tuesta.

Raskausdiabetes ruokavalio

Ruokavalio on keskeinen osa raskausdiabeteksen hallintaa. Raskausdiabetes ruokavalio perustuu yleensä tasapainoiseen ruokailuun, joka sisältää paljon kuitua, vähän sokeria ja rasvaa. Ruokavalio auttaa hallitsemaan verensokeritasoja, ja monet naiset huomaavat, että heidän on helpompi noudattaa suosituksia, kun he ymmärtävät, miten ruoka vaikuttaa heidän verensokeriinsa.

Raskausdiabeteksen ruokavalion merkitys

Yksi tehokkaimmista tavoista hallita raskausdiabeteksen vaikutuksia on ruokavalio. Ruokavalion avulla verensokeritasoja voidaan pitää hallinnassa, mikä on elintärkeää sekä äidin että lapsen terveydelle.

Perusperiaatteet

Terveellinen raskausdiabetes ruokavalio perustuu useisiin perusperiaatteisiin:

Monimutkaiset hiilihydraatit: Näitä löytyy kokojyvätuotteista, vihanneksista ja hedelmistä. Ne vapauttavat glukoosia hitaammin verenkiertoon, mikä auttaa ylläpitämään tasaisempia verensokeritasoja.
Proteiinin lisääminen: Proteiini auttaa pitämään olosi kylläisenä pidempään ja stabiloi verensokeria.
Vältä lisättyjä sokereita: Yksinkertaiset sokerit voivat johtaa verensokerin nopeaan nousuun.
Rajoitettu määrä rasvoja: Erityisesti tyydyttyneitä ja transrasvoja tulisi välttää.

Ruoan ajoitus

Raskausdiabetes ruokavalio ei ole pelkästään siitä, mitä syöt, vaan myös milloin syöt. Pienet ja säännölliset ateriat voivat auttaa pitämään verensokeritasot tasaisina.

Vauvan seuranta synnytyksen jälkeen

Raskausdiabeteksella voi olla vaikutuksia vauvan terveyteen synnytyksen jälkeen. Siksi on tärkeää, että vauvaa seurataan tarkasti. Raskausdiabeteksen jälkeen vauvan seuranta sisältää oireiden seurantaa, mahdollisia verensokerin tarkistuksia ja tarvittaessa muita testejä varmistamaan, että vauva voi hyvin.

Raskausdiabeteksen pitkäaikaiset vaikutukset

Vaikka raskausdiabetes katoaa usein synnytyksen jälkeen, sillä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia sekä äidille että lapselle. Äidit, joilla on ollut raskausdiabetes, ovat suuremmassa riskissä kehittää tyypin 2 diabetes myöhemmin elämässä. Tämän vuoksi nykysuositusten mukaan olisi hyvä uusia sokerirasituskoe 3-6 kuukautta synnytyksen jälkeen.

Diabetesdiagnoosissa käytetään seuraavia testejä:

Glukoosi, paastoverensokeri (fP -Gluk)

Glukoosi kertoo veren sokeripitoisuuden. Verensokeri vaikuttaa yleisvointiin ja vireyteen, lihasten ja aivojen toimintaan ja nälän tunteeseen.

Pitkäaikainen sokeri B-HbA1c

Lapsilla, joiden äidit ovat kärsineet raskausdiabeteksesta, on suurempi riski lihavuuteen ja diabetekseen myöhemmässä elämässään.

Lopuksi

Raskausdiabetes on tilanne, joka vaatii erityistä huomiota, mutta oikeilla toimenpiteillä ja tietoisuudella naiset voivat hallita tätä haastetta ja varmistaa terveellisen raskausajan itselleen ja lapselleen. Olipa kyse ruokavaliosta, sokeritasojen tarkkailusta tai yhteisön tuesta, oikeat työkalut ja tiedot ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä raskausdiabetes aiheuttaa vauvalle?

Raskausdiabetes voi aiheuttaa useita komplikaatioita sekä äidille että vauvalle. Kuten mainitsit, yksi merkittävä vaikutus on sikiön liikakasvu eli makrosomia. Tämä johtuu siitä, että äidin korkea verensokeri siirtyy sikiölle, joka vastaa tuottamalla lisää insuliinia. Tämä ylimääräinen insuliini voi johtaa lapsen suurempaan kasvuun ja painoon.

Sikiön liikakasvu voi johtaa seuraaviin komplikaatioihin:

– Synnytysvammat: Makrosomian vuoksi vauva saattaa olla liian suuri kulkeakseen turvallisesti synnytyskanavan läpi. Tämä voi johtaa synnytysvammoihin, kuten olkapään dystokian, joka on tila, jossa vauvan olkapää jää kiinni äidin lantioon synnytyksen aikana.
– Hypoksia: Makrosomia voi myös johtaa siihen, että vauva kärsii happivajeesta (hypoksia) synnytyksen aikana.
– Syntymään liittyvät komplikaatiot: Lisäksi makrosomia voi lisätä riskiä keisarileikkaukseen tai muihin toimenpiteisiin synnytyksen aikana.
– Hypoglykemia: Raskausdiabeteksesta kärsivän äidin lapsella on myös suurempi riski saada verensokerin laskua eli hypoglykemiaa syntymän jälkeen, koska lapsen elimistö on tottunut tuottamaan suurempia määriä insuliinia vastauksena äidin korkeaan verensokeriin.
– Pitkän aikavälin terveysriskit: Raskausdiabetes voi myös lisätä lapsen riskiä kehittää myöhemmin elämässä esimerkiksi ylipainoa, metabolista oireyhtymää ja tyypin 2 diabetesta.

Siksi raskausdiabeteksen hallinta on erittäin tärkeää äidin ja lapsen terveyden kannalta. Tämä voidaan saavuttaa terveellisten ruokavaliovalintojen, säännöllisen liikunnan ja tarvittaessa lääkityksen avulla. Kaikki nämä toimenpiteet auttavat pitämään äidin verensokeritason hallinnassa, mikä puolestaan vähentää riskiä sikiön liikakasvuun ja muihin komplikaatioihin.

Miten raskausajan diabetes oireilee?

Raskausajan diabetes eli gestationaalinen diabetes on tila, jossa korkea verensokeri kehittyy ensimmäistä kertaa raskauden aikana. Se voi kehittyä missä tahansa raskauden vaiheessa, mutta yleensä se ilmenee raskauden toisen puoliskon aikana.

Raskausajan diabetes ei useimmiten aiheuta merkittäviä oireita, ja se todetaan usein rutiininomaisissa raskauden aikaisissa seulontatutkimuksissa. Jotkut oireet, kuten jatkuva jano, usein virtsaaminen ja väsymys, ovat yleisiä raskauden aikana ja voivat myös liittyä raskausajan diabetekseen. Näitä oireita voi kuitenkin olla vaikea erottaa normaaleista raskauden oireista.

Harvinaisemmissa tapauksissa, kun verensokeri on erittäin korkea, voidaan havaita seuraavia oireita:

– Voimakas jano ja lisääntynyt virtsaaminen: Koska keho yrittää päästä eroon ylimääräisestä glukoosista virtsaamalla, saatat kokea lisääntynyttä janoa ja virtsaamista.
– Väsymys: Insuliinin tehtävä on kuljettaa glukoosia soluihin, joissa sitä käytetään energiana. Kun solut eivät saa tarpeeksi glukoosia, saatat tuntea itsesi erityisen väsyneeksi.
– Nälkä: Korkea verensokeri voi myös johtaa lisääntyneeseen näläntunteeseen.
– Näön hämärtyminen: Joskus korkea verensokeri voi aiheuttaa nesteen kerääntymisen silmän linssiin, mikä voi saada näön tuntumaan sumealta.

Jos olet raskaana ja huomaat tällaisia oireita, on tärkeää keskustella niistä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Raskausajan diabetes voidaan useimmiten hallita ruokavaliolla, liikunnalla ja tarvittaessa insuliinihoidolla, mikä auttaa vähentämään riskiä sikiön liikakasvuun ja muihin komplikaatioihin.

Onko raskausajan diabetes vaarallinen?

Raskausajan diabetes, kuten muutkin diabetesmuodot, voi aiheuttaa komplikaatioita, jos sitä ei hoideta asianmukaisesti. Komplikaatioiden riski riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin äidin verensokeritasoja onnistutaan hallitsemaan raskauden aikana. Oikeanlainen hoito ja seuranta vähentävät merkittävästi raskausajan diabeteksesta johtuvia riskejä.

Jos raskausajan diabetes jää hoitamatta tai sen hoito ei ole riittävän tehokasta, se voi aiheuttaa äidille ja sikiölle seuraavia riskejä:

– Äidille: Raskausajan diabetes voi lisätä riskiä saada korkeaa verenpainetta ja pre-eklampsiaa raskauden aikana. Lisäksi se voi aiheuttaa makrosomiaa, eli sikiön suurikokoisuutta, mikä lisää synnytyksen komplikaatioiden riskiä. Raskausajan diabeteksen sairastaneilla äideillä on myös suurempi riski saada tyypin 2 diabetes myöhemmin elämässä.
– Sikiölle: Raskausajan diabetes voi aiheuttaa sikiön liikakasvua, ennenaikaisen synnytyksen ja hengitysvaikeuksia. Se voi myös aiheuttaa vauvan verensokerin laskua (hypoglykemiaa) syntymän jälkeen. Pitkäaikaisia seurauksia ovat mm. ylipainon, tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän riskin lisääntyminen myöhemmällä iällä.
– Retinopatian eteneminen: Huono verensokeritasapaino, erityisesti raskauden alussa, voi teoriassa edistää diabeettisen retinopatian eli silmänpohjan verkkokalvon sairauden etenemistä. Tämä riski on kuitenkin suurimmillaan, jos äidillä on jo ennestään tunnettu diabetes ja huono verensokeritasapaino ennen raskautta.

Kun raskausajan diabetes todetaan, äidin tila arvioidaan kokonaisvaltaisesti, ja hoitotiimi pyrkii saamaan äidin verensokeritasapainon mahdollisimman hyväksi. Tämä tehdään yleensä elämäntapamuutosten, kuten ruokavalion ja liikunnan, sekä tarvittaessa insuliinihoidon avulla. Tärkeää on myös säännöllinen seuranta lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Mikä altistaa Raskausdiabetekselle?

Raskausdiabeteksen riskiä lisäävät useat tekijät, joista osa on sellaisia, joihin ei voi itse vaikuttaa. Joitakin tunnettuja riskitekijöitä ovat:

– Ylipaino tai lihavuus ennen raskautta: Ylipainoisilla tai lihavilla naisilla on suurempi riski saada raskausdiabetes. Tämä johtuu siitä, että ylimääräinen paino voi tehdä kehon insuliiniresistentiksi, mikä tarkoittaa sitä, että keho ei käytä insuliinia tehokkaasti.
– Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS): PCOS vaikuttaa munasarjojen toimintaan ja voi johtaa insuliiniresistenssiin, mikä lisää raskausdiabeteksen riskiä.
– Ikä: Yli 40-vuotiailla naisilla on suurempi riski saada raskausdiabetes.
– Aikaisempi suuri lapsi: Jos olet synnyttänyt aikaisemmin lapsen, joka painoi syntymässä yli 4,5 kg, sinulla on suurempi riski saada raskausdiabetes.
– Aikaisempi raskausdiabetes: Jos sinulla on ollut raskausdiabetes aikaisemmin, sinulla on suurempi riski saada se uudelleen tulevissa raskauksissa.
– Perheen diabeteshistoria: Jos suvussasi on esiintynyt tyypin 2 diabetesta, sinulla saattaa olla suurempi riski saada raskausdiabetes.
– Etninen tausta: Joillakin etnisillä ryhmillä, kuten esimerkiksi aasialaisilla, intialaisilla, afrikkalaisilla ja latinalaisamerikkalaisilla, on suurempi riski saada raskausdiabetes.
– Useita sikiöitä: Monisikiöraskaudet lisäävät raskausdiabeteksen riskiä.

Vaikka nämä tekijät voivat lisätä raskausdiabeteksen riskiä, niiden esiintyminen ei tarkoita sitä, että raskausdiabetes olisi väistämätön. Terveelliset elämäntavat, kuten tasapainoinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta, voivat auttaa vähentämään riskiä. Lisäksi, jos kuulut riskiryhmään, lääkärisi saattaa haluta seurata tilaasi tarkemmin raskauden aikana.

Mitä jos Raskausdiabetestä ei hoida?

Raskausajan diabetes vaikuttaa sekä äidin että vauvan terveyteen. Jos sitä ei hoideta, se voi johtaa useisiin komplikaatioihin.

Äidille:
– Pre-eklampsia ja korkea verenpaine: Raskausajan diabetes voi lisätä pre-eklampsian ja korkean verenpaineen riskiä raskauden aikana.
– Synnytyksen komplikaatiot: Sikiön liikakasvu voi johtaa vaikeuksiin synnytyksessä, mikä voi edellyttää keisarileikkausta tai johtaa syntymävammoihin.
– Diabetes myöhemmin elämässä: Raskausajan diabeteksen sairastaneet naiset ovat suuremmassa riskissä sairastua tyypin 2 diabetekseen myöhemmin elämässä.

Vauvalle:
– Makrosomia: Raskausajan diabeteksen aiheuttama korkea verensokeri voi johtaa siihen, että vauva kasvaa suuremmaksi kuin normaalisti (makrosomia). Suuri vauva voi aiheuttaa ongelmia synnytyksen aikana ja lisätä keisarileikkauksen tarvetta.
– Hypoglykemia: Vauva voi saada verensokerin laskun (hypoglykemiaa) syntymänsä jälkeen, koska hänen elimistönsä tuottaa liikaa insuliinia vastauksena äidin korkeaan verensokeriin.
– Varhainen (ennenaikainen) synnytys: Raskausajan diabetes voi lisätä ennenaikaisen synnytyksen riskiä.
– Hengitysvaikeudet: Vauvat, jotka syntyvät ennenaikaisesti tai ovat makrosomisia, voivat kohdata hengitysongelmia syntymänsä jälkeen.
– Keltaisuus: Raskausajan diabeteksen sairastaneiden äitien vauvoilla on suurempi riski sairastua keltaisuuteen syntymän jälkeen.
– Liikalihavuus ja tyypin 2 diabetes: Lapsilla, joiden äidit ovat sairastaneet raskausajan diabeteksen, on suurempi riski kehittää liikalihavuutta ja tyypin 2 diabetesta elämänsä aikana.

Oikeanlaisella hoidolla, joka yleensä sisältää ruokavalion, liikunnan ja tarvittaessa lääkityksen, raskausajan diabeteksen riskejä voidaan merkittävästi vähentää. Säännöllinen verensokerin seuranta raskauden aikana on myös tärkeää raskausajan diabeteksen hallinnassa. Jos sinulla on todettu raskausajan diabetes, on tärkeää seurata lääkärin ohjeita ja pitää kaikki sovitut seurantakäynnit.

Miten välttää raskausajan diabetes?

Raskausdiabeteksen välttämiseksi ei ole olemassa absoluuttista takeita, koska siihen vaikuttavat useat tekijät, kuten geneettinen alttius, ikä ja etninen tausta. Kuitenkin, terveellisten elämäntapojen omaksuminen voi vähentää raskausdiabeteksen riskiä ja parantaa yleistä terveyttäsi ja hyvinvointiasi raskauden aikana.

– Ruokavalio: Tasapainoinen ja ravitsemuksellisesti monipuolinen ruokavalio on tärkeää. Pyri syömään runsaasti hedelmiä, vihanneksia, kokojyväviljatuotteita ja proteiinia, ja vältä lisättyä sokeria ja transrasvoja.
– Liikunta: Säännöllinen liikunta auttaa pitämään verensokerin tasolla ja parantaa insuliinin tehokkuutta. On suositeltavaa, että raskaana olevat naiset tekevät kohtuullista liikuntaa vähintään 30 minuuttia päivässä useimpina päivinä viikossa, mutta muista aina keskustella liikuntasuunnitelmastasi terveydenhuollon tarjoajan kanssa.
– Painonhallinta: Pyri pitämään painosi terveellisellä tasolla ennen raskautta ja hallitsemaan painonnousuasi raskauden aikana lääkärin suositusten mukaisesti.
– Tupakoimattomuus: Tupakointi on haitallista sekä sinulle että vauvallesi, ja se voi lisätä raskausdiabeteksen riskiä. Jos tupakoit, hakeudu apuun lopettamiseen.
– Seuranta: Jos kuulut raskausdiabeteksen riskiryhmään (esimerkiksi jos olet ylipainoinen, sinulla on perheessäsi diabetesta tai olet sairastanut raskausdiabetesta aikaisemmin), lääkärisi saattaa suositella sinulle säännöllistä verensokerin testausta raskauden aikana.
– Rentoutuminen ja stressinhallinta: Stressi voi vaikuttaa verensokeritasoihisi. Pyri löytämään keinoja hallita stressiä, kuten meditaatio, jooga, hengitysharjoitukset tai muut rentoutumistekniikat.

Muistathan, että vaikka terveelliset elämäntavat voivat auttaa vähentämään raskausdiabeteksen riskiä, ne eivät aina estä sen kehittymistä. Jos sinulla on korkea riski sairastua raskausdiabetekseen tai jos tunnistat diabeteksen oireita, ota yhteyttä terveydenhuollon tarjoajaan.

Milloin raskausajan diabetes alkaa?

Raskausajan diabetes eli gestationaalinen diabetes yleensä kehittyy myöhemmin raskauden aikana, useimmiten 24-28 raskausviikolla. Tämä johtuu osittain siitä, että raskauden aikana kehossa tapahtuu hormonaalisia muutoksia, jotka saattavat heikentää insuliinin tehoa – tilaa kutsutaan insuliiniresistenssiksi. Mitä pidemmälle raskaus etenee, sitä korkeampi on insuliiniresistenssin taso, mikä voi johtaa korkeampaan verensokeritasoon ja siten raskausajan diabetekseen.

Raskausajan diabeteksen riski on suurentunut, jos äidillä on ollut se aiemmin. Jos naisella on ollut raskausdiabetes ensimmäisessä raskaudessa, hänellä on suurempi riski saada se myös myöhemmissä raskauksissa.

Raskausajan diabetes testataan yleensä 24-28 raskausviikon kohdalla, mutta naiset, joilla on suurempi riski (esimerkiksi jos heillä on perheessä diabetesta, he ovat ylipainoisia tai he ovat sairastaneet raskausdiabeteksen aiemmin), saatetaan testata aikaisemmin raskauden aikana. Jos raskausajan diabetes todetaan, se yleensä hoidetaan ruokavalion muutoksilla, liikunnalla ja joskus lääkehoidolla, kuten insuliinilla.

Huomioi, että raskausajan diabetes yleensä paranee synnytyksen jälkeen, mutta se voi lisätä riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen myöhemmin elämässä.

Diabetesdiagnoosissa käytetään seuraavia testejä:

Glukoosi, paastoverensokeri (fP -Gluk)

Glukoosi kertoo veren sokeripitoisuuden. Verensokeri vaikuttaa yleisvointiin ja vireyteen, lihasten ja aivojen toimintaan ja nälän tunteeseen.

Pitkäaikainen sokeri B-HbA1c