Raskaus on monelle yksi elämän suurimmista siirtymävaiheista. Keho muuttuu nopeasti, arjen rytmi elää ja tulevaisuus saa uudenlaisen painon. Usein puhutaan odotuksen onnesta, mutta harvemmin siitä, kuinka monimutkaisia tunteita raskaus voi nostaa pintaan.
Ilo, kiitollisuus ja toiveikkuus voivat kulkea rinnakkain pelon, epävarmuuden ja surun kanssa. Tämä ei tee kenestäkään huonoa vanhempaa – se tekee ihmisestä inhimillisen. Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaiset mielialan muutokset ovat tavallisia, mitkä merkit viittaavat tuen tarpeeseen ja millaista apua Suomessa on tarjolla.
Miksi mieliala muuttuu raskauden aikana?
Raskaus vaikuttaa samanaikaisesti kehoon, mieleen ja sosiaaliseen ympäristöön. Muutokset eivät ole vain hormonaalisia, vaikka hormonitoiminnalla onkin merkittävä rooli.
Biologiset tekijät
Estrogeenin ja progesteronin pitoisuudet nousevat raskauden aikana moninkertaisiksi. Ne vaikuttavat uneen, vireyteen ja tunnesäätelyyn. Samaan aikaan fyysinen kuormitus, pahoinvointi ja unihäiriöt voivat lisätä herkkyyttä.
Voimakkaammat tunnereaktiot ovat usein osa normaalia sopeutumisprosessia.
Psykologiset tekijät
Raskaus tuo esiin kysymyksiä identiteetistä, vastuusta ja riittävyydestä. Huoli lapsen terveydestä, synnytyksestä tai omasta jaksamisesta voi nousta pintaan, vaikka elämäntilanne olisi vakaa.
Myös aiemmat kokemukset – esimerkiksi trauma, keskenmeno tai vaikea lapsuus – voivat aktivoitua uudella tavalla.
Sosiaaliset tekijät
Tuen määrä vaikuttaa ratkaisevasti kokemukseen. Kumppanin, perheen ja ystävien läsnäolo voi tasapainottaa kuormitusta. Toisaalta yksinäisyys, taloudellinen epävarmuus tai parisuhdeongelmat voivat lisätä psyykkistä painetta.
Millaiset tunteet ovat tavallisia?
Raskauteen liittyy usein aaltoileva mieliala. Kaikki tunteet eivät ole merkki häiriöstä.
Tyypillisiä ja ohimeneviä kokemuksia ovat esimerkiksi:
- Itkuherkkyys ilman selkeää syytä
- Lyhytaikainen ahdistus tutkimustuloksista tai synnytyksestä
- Väsymyksen ja energisyyden vuorottelu
- Seksuaalisen halun vaihtelu
- Epävarmuus omasta vanhemmuudesta
Jos toimintakyky säilyy ja mieliala vaihtelee tilanteen mukaan, kyse on yleensä normaalista sopeutumisesta.
Baby blues vai masennus?
Synnytyksen jälkeen moni kokee niin sanotun baby bluesin. Se alkaa tavallisesti muutaman päivän kuluessa synnytyksestä ja kestää alle kaksi viikkoa. Oireisiin kuuluvat itkuisuus, herkistyneisyys ja mielialan nopeat vaihtelut.
Baby blues on yleinen eikä ole sairaus.
Sen sijaan synnytyksen jälkeinen masennus on pidempikestoinen ja voimakkaampi tila. Oireet voivat haitata arkea, vuorovaikutusta vauvan kanssa ja perheen toimintaa. Myös raskauden aikana voi esiintyä masennusta, ja se on yhtä lailla hoidettava tila.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan raskaudenaikainen masennus ei ole harvinainen. Esiintyvyys vaihtelee, mutta merkittävä osa odottavista vanhemmista kokee kliinisesti merkittäviä oireita jossain vaiheessa raskautta.
Yleisimmät mielenterveyden häiriöt raskauden aikana
Raskaus ei suojaa mielenterveyden häiriöiltä. Se voi jopa altistaa niille.
Masennus
Masennukseen voi liittyä:
- Pitkittynyt alakulo
- Mielenkiinnon menettäminen
- Uupumus
- Toivottomuuden tunne
- Itsetunnon heikkeneminen
Jos oireet jatkuvat yli kaksi viikkoa ja haittaavat arkea, arvio on tarpeen.
Ahdistuneisuushäiriöt
Ahdistus voi ilmetä jatkuvana huolena, paniikkikohtauksina tai pakkoajatuksina. Osa kokee voimakkaita ja pelottavia mielikuvia vauvan vahingoittumisesta.
Tällaiset ajatukset eivät tarkoita, että henkilö haluaisi toimia niiden mukaan. Ne ovat oire, eivät moraalinen heikkous.
Unihäiriöt
Uni voi häiriintyä fyysisten muutosten vuoksi. Jos unettomuus pitkittyy ja pahentaa mielialaa, tilanteeseen kannattaa puuttua.
Trauma ja aiemmat mielenterveyden häiriöt
Raskaus voi aktivoida aiempia traumaattisia kokemuksia. Myös kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai psykoosisairautta sairastavilla seuranta on erityisen tärkeää.
Riskitekijät – kuka tarvitsee erityistä seurantaa?
Tietyt tekijät lisäävät psyykkisten oireiden todennäköisyyttä:
- Aiempi masennus tai ahdistuneisuushäiriö
- Heikko sosiaalinen tuki
- Taloudelliset vaikeudet
- Parisuhdeongelmat
- Raskauden komplikaatiot
- Päihteiden käyttö
Riskitekijä ei tarkoita, että ongelma väistämättä kehittyy. Se tarkoittaa, että tukea kannattaa tarjota herkemmin.
Milloin on syytä hakea apua?
Raja normaalin vaihtelun ja hoitoa vaativan tilanteen välillä liittyy ennen kaikkea toimintakykyyn.
Apua on hyvä hakea, jos:
- Oireet kestävät viikkoja ilman helpotusta
- Arjen perusasiat jäävät hoitamatta
- Ilo katoaa lähes kokonaan
- Uni tai ruokahalu muuttuu voimakkaasti
- Mieleen nousee itsetuhoisia ajatuksia
Jos ajatukset kohdistuvat itsensä tai vauvan vahingoittamiseen, on hakeuduttava välittömästi päivystykseen.
Millaista apua on saatavilla?
Suomessa neuvolajärjestelmä on keskeinen tukipiste. Neuvolassa seurataan sekä fyysistä että psyykkistä vointia.
Tuki voi sisältää:
- Keskusteluapua ja seurantaa
- Lyhytterapiaa tai psykoterapiaa
- Vertaistukiryhmiä
- Lääkityksen arviointia
Masennus- ja ahdistuslääkkeitä voidaan käyttää raskauden aikana tarkoin harkiten. Hoitamaton vakava masennus voi olla suurempi riski kuin asianmukaisesti valittu lääkitys.
Vaikeissa tilanteissa tehdään yhteistyötä äitiyspoliklinikan ja psykiatrian erikoissairaanhoidon kanssa.
Läheisten rooli
Läheiset voivat huomata muutoksia ennen kuin odottava vanhempi itse tunnistaa niitä.
Tukea voi antaa:
- Kuuntelemalla ilman vähättelyä
- Auttamalla arjen kuormassa
- Kannustamalla hakemaan apua
- Tarjoamalla konkreettista seuraa vastaanotolle
Pienikin käytännön apu voi keventää psyykkistä kuormaa merkittävästi.
Arjen keinot mielialan tukena
Ammatillinen hoito on ensisijaista silloin, kun oireet ovat voimakkaita. Arjessa voi kuitenkin tehdä paljon mielenterveyden tueksi.
Hyödyllisiä keinoja ovat esimerkiksi:
- Säännöllinen uni- ja ruokarytmi
- Kevyt liikunta lääkärin ohjeiden mukaan
- Päivittäinen ulkoilu
- Hengitys- ja rentoutusharjoitukset
- Kuormituksen rajaaminen
Nämä eivät korvaa hoitoa, mutta voivat tukea toipumista.
Myytit, jotka lisäävät turhaa syyllisyyttä
Raskauteen liittyy sitkeitä uskomuksia, jotka voivat pahentaa häpeää.
- “Raskaana pitäisi olla onnellinen koko ajan.”
- “Negatiiviset ajatukset tekevät huonon vanhemman.”
- “Lääkkeitä ei saa käyttää missään tilanteessa.”
- “Avun hakeminen on heikkoutta.”
Yksikään näistä ei pidä paikkaansa. Mielenterveyden häiriöt ovat hoidettavia sairauksia.
Entä kumppanin mielenterveys?
Myös kumppani voi oireilla raskauden aikana tai vauvan synnyttyä. Ahdistus ja masennus koskettavat koko perhettä.
Perhekeskeinen tuki, avoin keskustelu ja tarvittaessa ammatillinen apu ovat tärkeitä kaikille osapuolille.
Miksi varhainen hoito on tärkeää?
Hoitamaton vakava masennus tai ahdistus voi vaikuttaa sekä vanhemman hyvinvointiin että varhaiseen vuorovaikutukseen. Tutkimuksissa on havaittu yhteyksiä muun muassa ennenaikaisuuden ja alhaisen syntymäpainon riskiin, jos oireet ovat vaikeita ja pitkittyneitä.
Varhainen tuki parantaa ennustetta merkittävästi.
Kun huoli herää – käytännön toimintamalli
- Kirjaa ylös oireet ja niiden kesto.
- Ota asia puheeksi neuvolassa tai lääkärissä.
- Pyydä arviota ja mahdollisia seulontakyselyjä.
- Keskustele hoitovaihtoehdoista.
- Seuraa vointia ja pidä yhteys hoitavaan tahoon.
Nopea reagointi voi estää tilanteen pahenemisen.
Tukea on saatavilla eikä kenenkään tarvitse jäädä yksin
Raskaus ei ole pelkkää hehkua eikä pelkkää huolta. Useimmiten se on näiden sekoitus. Mielialan vaihtelu kuuluu elämän suuriin siirtymävaiheisiin, mutta pitkittynyt tai lamaannuttava oireilu ei ole asia, jonka kanssa pitäisi jäädä yksin.
Tuki on olemassa, ja sen hakeminen on vastuullinen teko sekä itselle että tulevalle lapselle.
