Ensimmäiset sanat ovat yksi niistä hetkistä, joita vanhemmat odottavat ehkä kaikkein eniten. Vauva on pitkään viestinyt ilmeillä, äänillä ja eleillä, ja sitten eräänä päivänä suusta putkahtaa ääni, joka kuulostaa selvästi sanalta. Moni vanhempi miettii, missä iässä tämä yleensä tapahtuu ja milloin lapsi oppii oikeasti puhumaan. Yhtä ainoaa oikeaa ikää ei kuitenkaan ole olemassa – puhumaan oppiminen on aina yksilöllinen prosessi, jossa jokainen lapsi kulkee omaa, luontaista polkuaan.
Silti puheen kehityksessä on havaittavissa tiettyjä tyypillisiä vaiheita, jotka useimmat lapset käyvät läpi samassa järjestyksessä, vaikka aikataulu vaihtelee. Seuraavissa osioissa käydään läpi, miten puhe vähitellen rakentuu, mitä taitoja eri ikävaiheisiin kuuluu ja miten vanhemmat voivat tukea lapsen oppimista arjen keskellä.
Lapsen puheen kehitys vaiheittain
Puhe ei ala yhtäkkiä. Se rakentuu monista pienistä taidoista, jotka kehittyvät vähitellen jo aivan varhaislapsuudesta lähtien. Alla kuvaillaan puheen kehityksen tavallisimmat vaiheet.
0–3 kuukautta
Ensimmäisten elinviikkojen aikana vauva ilmaisee asioita pääasiassa itkemällä tai ääntelemällä. Hän reagoi ääniin hyvin herkästi – kovempi ääni voi säikäyttää, pehmeä vanhemman ääni taas rauhoittaa.
Tässä iässä äänet ovat enimmäkseen kujertelua, huoahduksia ja satunnaisia vokaaliääniä, joista puhe ei vielä ole lähtöisin, mutta jotka ovat tärkeä osa äänteiden harjoittelua.
3–6 kuukautta
Vauvan ääntely monipuolistuu. Hän alkaa toistella yksittäisiä tavuja ja kokeilla erilaisia konsonantteja, kuten ”ma”, ”ba” ja “gu”. Äänistä tulee leikkisiä ja tarkoituksellisia. Naurahtelu ja iloiset kiljahdukset kuuluvat usein tähän vaiheeseen.
6–9 kuukautta
Jokeltelu muuttuu yhä rytmisemmäksi. Vauva toistaa tavuketjuja kuten “ma-ma-ma” tai “ta-ta-ta”, jotka alkavat jo muistuttaa kielen rytmiä. Tässä iässä useimmat vauvat myös “keskustelevat” aikuisen kanssa vuorotellen, vaikka sanat eivät vielä ole mukana.
9–12 kuukautta
Vauva alkaa ymmärtää paljon enemmän kuin pystyy itse sanomaan. Yksinkertaiset pyynnöt, kuten “missä pallo?” tai “anna” voivat herättää reaktion: katseen, osoituksen tai esineen ojentamisen. Osoittaminen kehittyy tärkeäksi kommunikaation keinoksi. Osa lapsista sanoo ensimmäiset sanat jo ennen vuoden ikää.
12–18 kuukautta
Ensimmäisten merkityksellisten sanojen jälkeen sanavarasto kasvaa hitaasti mutta varmasti. Lapsi käyttää yksittäisiä sanoja arjen tilanteissa, esimerkiksi “äiti”, “isi”, “ei”, “anna” tai eläinten ääniä. Sanat ovat usein lyhyitä ja ääntäminen vielä kehittymässä.
18–24 kuukautta
Yksi merkittävimmistä vaiheista on sanapyrähdys, joka ajoittuu monilla 1,5 vuoden kieppeille. Sanavarasto voi laajentua muutamassa kuukaudessa kymmenistä sanoista useisiin kymmeniin tai jopa yli sataan. Lapsi alkaa yhdistää sanoja kahden sanan lauseiksi: “äiti tule”, “isi auto”, “minun pallo”.
2–3 vuotta
Sanavarasto kasvaa huimaa vauhtia. Kaksivuotias tuottaa yleensä jo 2–3 sanan lauseita, ja kolmivuotiaana lauseet muuttuvat pidemmiksi ja kieliopillisesti selkeämmiksi. Lapsi osaa esimerkiksi taivuttaa verbejä ja käyttää pronomineja. Sanasto voi olla sadoissa sanoissa, ja lapsi kysyy jatkuvasti: “Miksi?”, “Mikä tuo on?”.
3–4 vuotta
Puhe sujuvoituu ja monipuolistuu. Lapsi käyttää pitkiä, johdonmukaisia lauseita, ja keskustelusta tulee selkeää myös ulkopuolisille. Lapsi kertoo tarinoita ja osaa kuvailla tapahtumia. Ääntämisessä voi edelleen olla kehittyviä äänteitä, kuten R tai S.
5 vuotta
Viisivuotiaan puhe on lähempänä aikuisen puhetta kuin taaperon. Lauseet ovat pitkiä, ymmärrettäviä ja ilmavat. Lapsi hallitsee suurimman osan äänteistä, vaikka esimerkiksi R saattaa vakiintua vasta 5–6 vuoden iässä. Lapsi ymmärtää kieltä laajasti ja osaa kertoa ajatuksiaan tarkasti.
Milloin vauva oppii puhumaan? (Ensimmäiset sanat)
Useimmat vanhemmat kysyvät jossain vaiheessa neuvolassa, milloin lapsi sanoo ensimmäisen sanansa. Tavallisesti ensimmäiset merkitykselliset sanat kuullaan noin 10–14 kuukauden välillä. Vaihteluväli on kuitenkin täysin normaali: jotkut lapset puhuvat jo alle vuoden iässä, ja toiset aloittavat vasta lähempänä 1,5 vuotta.
Ensisanojen tunnistaminen voi olla vanhemmille haastavaa, sillä jokeltelu ja sanat sekoittuvat helposti toisiinsa. Sanaksi voidaan kuitenkin laskea toistuva, tiettyyn asiaan viittaava äännähdys. Jos lapsi esimerkiksi käyttää johdonmukaisesti samaa ääntä tarkoittaessaan tuttia, hän on antanut sille oman sanansa.
Ensimmäisten sanojen oppiminen on yleensä hidasta. Ensimmäisen ikävuoden jälkeen lapsella voi olla vasta muutamia sanoja, ja sanavaraston laajeneminen voi olla aluksi verkkaista. Varsinainen harppaus tapahtuu usein 1,5 vuoden tietämillä, kun sanapyrähdys alkaa.
Milloin lapsi alkaa puhumaan lauseita?
Kun sanoja on kertynyt riittävästi, lapsi alkaa yhdistellä niitä pieniksi lauseiksi. Tämä tapahtuu yleensä 1,5–2 vuoden paikkeilla. Alkuun lauseet ovat lyhyitä ja koostuvat kahdesta tärkeimmästä sanasta, kuten “äiti tule”, “koira menee”, “ota kakku”.
Taivutuksia tai pieniä sanoja ei vielä yleensä ole, mutta viesti tulee selväksi. Lapsi käyttää oppimiaan sanoja luovasti ja kokeilee erilaisia yhdistelmiä. Päivittäiset tilanteet tarjoavat paljon mahdollisuuksia harjoitteluun.
Kolmanteen ikävuoteen mennessä lauseista tulee pidempiä, ja lapsi osaa käyttää aikamuotoja, monikkoja ja omistusrakenteita. Taivutusvirheet ovat tavallisia, mutta ne kuuluvat aivan normaaliin kielen kehitykseen.
Lapsen puheen kehitys 2v – mitä kaksivuotias osaa?
Kaksivuotiaan puheessa näkyy valtava kehitysharppaus. Lapsella on yleensä käytössään vähintään 50 sanaa, ja monilla sanavarasto on jo useissa sadoissa sanoissa. Passiivinen sanavarasto, eli ymmärrettyjen sanojen määrä, on vielä paljon suurempi.
Kaksivuotias:
• käyttää kahden sanan lauseita
• ymmärtää kaksiosaisia ohjeita, kuten “ota kirja ja tuo se tänne”
• ilmaisee tarpeitaan ja toiveitaan sanoilla
• kysyy yksinkertaisia kysymyksiä kuten “mikä tuo?”
• ääntää vielä epäselvästi joitakin sanoja
• laajentaa sanavarastoaan viikoittain.
Ääntämisen epätarkkuus on tässä iässä täysin normaalia. Vaikeat äänteet korvataan helpoilla (“kala” → “tala”), ja pitkät sanat voivat muuttua hauskoiksi lyhennelmiksi.
Lapsen kielen kehitys 3–4 vuoden iässä
Kolme-neljävuotiaana lapsen kieli muuttuu huomattavasti sujuvammaksi. Lapsi osaa käyttää pitkiä lauseita ja kertoa tarinoita. Uusia sanoja opitaan jatkuvasti, ja sanavarasto on jo sadoissa tai jopa tuhansissa.
Lapsi pystyy tässä iässä:
• käyttämään aikamuotoja (“eilen”, “huomenna”)
• kertomaan tapahtumista
• kysymään loputtomasti “miksi?”
• muodostamaan 3–5 sanan lauseita
• keskustelemaan muiden lasten kanssa leikeissä
• tuottamaan puhetta, jota ulkopuolisetkin ymmärtävät.
Ääntämisvirheet ovat edelleen mahdollisia. Esimerkiksi R-äänne saattaa tulla vasta 5–6 vuoden iässä, joten nelivuotiaan puheessa esiintyvät muutamat ääntämishaasteet eivät vielä ole merkki viiveestä.
Lapsen kielen kehitys on yksilöllistä
Puheen kehityksessä vaihteluväli on erittäin suuri. Jotkut lapset alkavat puhua varhain, toiset myöhemmin. Molemmat ovat täysin normaaleja. Temperamentti, kiinnostuksen kohteet, motorinen kehitys ja kaksikielisyys voivat kaikki vaikuttaa siihen, milloin puhe käynnistyy.
Kaksikielisillä lapsilla ensimmäiset sanat voivat tulla hieman myöhemmin, sillä oppiminen jakautuu useammalle kielelle. Tämä ei kuitenkaan hidasta kehitystä pysyvästi, eikä kaksikielisyys aiheuta ongelmia puheelle.
Tärkeintä on tarkastella kokonaisuutta ja kehityksen suuntaa – kehittyykö lapsi jatkuvasti eteenpäin ja oppiiko hän uusia taitoja ajan myötä.
Milloin puheen kehityksestä kannattaa huolestua?
Vaikka vaihtelu on normaalia, jotkin merkit voivat viitata siihen, että lapsen kielen kehitys vaatii lisäarviota. Huolenaiheita voivat olla esimerkiksi:
• vauva ei jokeltele 7–9 kuukauteen mennessä
• lapsi ei reagoi ääniin tai nimeensä
• 1,5-vuotiaalla ei ole yhtään tarkoituksellista sanaa
• 2-vuotiaalla on hyvin vähän sanoja ja sanavarasto ei kasva
• 2,5-vuotias ei muodosta lauseita
• 3–4-vuotiaan puhe on hyvin epäselvää
• lapsi taantuu eli menettää aiemmin oppimiaan sanoja
• lapsi ei ymmärrä puhetta ympärillään.
Mikään näistä ei automaattisesti tarkoita vakavaa ongelmaa, mutta ne ovat hyviä syitä olla yhteydessä neuvolaan tai puheterapeuttiin. Varhainen tuki auttaa parhaiten.
Miten tukea lapsen puheen kehitystä?
Vanhemmilla on valtavan suuri mahdollisuus tukea lapsen puhumaan oppimista arjen pienillä teoilla. Seuraavat keinot ovat tutkitusti tehokkaita:
• Juttele paljon ja kuuntele aidosti. Sanoita arjen tilanteita ja vastaa lapsen ääntelyyn.
• Nimeä esineitä ja tapahtumia. Toisto auttaa lasta yhdistämään sanojen merkityksiä.
• Lue kirjoja päivittäin. Kuvakirjojen katselu ja tarinoiden kuunteleminen kehittävät kieltä nopeasti.
• Laulakaa ja lorutelkaa. Rytmi ja toisto tukevat ääntämistä ja sanavarastoa.
• Leikkikää yhdessä. Roolileikit, esineleikit ja kysymysleikit ovat kielen kannalta arvokkaita.
• Ole kannustava ja kärsivällinen. Älä korjaa turhaan, vaan toista sanat oikein lempeästi.
• Rajoita ruutuaikaa. Pienet lapset oppivat parhaiten elävästä vuorovaikutuksesta, eivät ruudulta.
• Hyödynnä arjen tilanteet. Kauppareissut, pukeminen ja ulkoilu tarjoavat loputtomasti juteltavaa.
Kaikkein tärkeintä on läsnäolo ja yhdessä tekeminen. Kun lapsi tuntee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi, hän uskaltaa käyttää ääntään rohkeammin ja oppii uutta joka päivä.
Huomio: Tämä artikkeli tarjoaa yleistietoa puheen kehityksestä. Jokainen lapsi kehittyy omaa tahtiaan. Jos sinulla on minkäänlaista huolta lapsesi puheesta tai kielen ymmärtämisestä, neuvola ja puheterapeutit auttavat mielellään.
