HPV (ihmisen papilloomavirus) on niin yleinen, että se koskettaa käytännössä lähes kaikkia seksuaalisesti aktiivisia ihmisiä jossain elämänvaiheessa. Silti “HPV-positiivinen” kuulostaa monesta isolta asialta – ja parisuhteessa se voi herättää pelkoa, epäluuloa ja kysymyksiä, joihin ei löydy vastausta yhdellä googlauksella.
Miksi HPV sekoittaa pakkaa parisuhteessa?
HPV leviää herkästi iho- ja limakalvokontaktissa. Siksi se ei ole “vain yhden illan juttu” -tyyppinen infektio, jonka voisi aina ajoittaa tiettyyn hetkeen. Lisäksi:
- valtaosa tartunnoista on oireettomia
- virus voi “hiljentyä” ja löytyä vasta myöhemmin
- testit ja seulonta kohdistuvat käytännössä enemmän kohdunkaulan alueeseen kuin esimerkiksi miehiin
Kun tähän yhdistyy sana “virus” ja puhe syöpäriskistä, on ymmärrettävää, että tunnepuoli ottaa vallan. Silti iso osa huolista helpottuu, kun asiat laittaa oikeaan mittakaavaan.
Kuinka yleinen HPV on – ja miksi se on tärkeää muistaa?
THL:n mukaan ilman HPV-rokotuksia noin 80 % ihmisistä saa HPV-tartunnan jossain elämänsä vaiheessa. Tämä tarkoittaa käytännössä: HPV ei ole merkki “huolimattomuudesta” eikä automaattisesti mistään poikkeuksellisesta – se on osa väestötason arkea.
Toinen olennainen fakta: suurin osa uusista HPV-infektioista häviää tai muuttuu mittaamattomaksi noin kahden vuoden kuluessa. CDC kuvaa, että yli 90 % uusista tartunnoista selviää 2 vuoden sisällä.
Voiko HPV tarkoittaa pettämistä?
Usein ensimmäinen ajatus on: “Mistä tämä tuli?” Parisuhteen kannalta tämä on herkin kohta.
HPV voi pysyä elimistössä pitkään ilman oireita ja tulla esiin vasta seulonnassa tai solumuutosten yhteydessä. Siksi positiivinen tulos ei kerro suoraan, milloin tartunta on saatu – eikä se yksinään todista uskottomuutta. (Tämä on myös liitteesi keskeinen viesti, ja se kannattaa sanoa ääneen rauhallisesti.)
Käytännöllinen nyrkkisääntö parisuhteessa:
- HPV-tulos kertoo nykytilasta, ei parisuhteen historiasta.
- Jos luottamus on muuten kunnossa, HPV ei yksinään ole “todiste” mistään.
Tarttuuko HPV pitkässä parisuhteessa uudelleen ja uudelleen?
Tämä on yleinen kysymys, johon ei ole yhtä yksiselitteistä vastausta, koska HPV:ssä on paljon eri tyyppejä.
- Jos molemmilla on jo ollut sama HPV-tyyppi, jatkuva “edestakainen” tartunta ei yleensä ole se päähuoli arjessa.
- Sen sijaan huomio kannattaa siirtää siihen, että riskityypit (ns. korkean riskin HPV) voivat joillakin pitkittyä ja vaatia seurantaa.
Parisuhteen kannalta tärkeintä on sopia yhteinen toimintatapa: mitä seurataan, miten suojaudutaan ja miten pidetään mieli kasassa.
Miten HPV vaikuttaa seksiin ja läheisyyteen?
Moni ajattelee, että seksielämä pitää laittaa tauolle. Useimmiten näin ei tarvitse tehdä.
Kun seksielämä jatkuu normaalisti
Jos kummallakaan ei ole kivuliaita oireita (esim. hoitoa vaativia kondyloomia) eikä lääkäri ole antanut rajoituksia, seksi voi yleensä jatkua. HPV on niin yleinen, ettei “täydellistä nollariskiä” voi käytännössä rakentaa edes pysyvässä suhteessa.
Kondomi – mitä se oikeasti tekee HPV:n kohdalla?
Kondomi voi vähentää tartunnan todennäköisyyttä, mutta se ei suojaa kaikilta ihoalueilta. Se on silti järkevä lisäsuoja etenkin, jos:
- suhde on uusi
- toisella on todettu korkean riskin HPV ja huoli on suuri
- toinen osapuoli on immuunipuutteinen tai muuten haavoittuvampi
Suuseksi ja HPV
HPV voi tarttua myös suuseksissä, koska kyse on limakalvokontaktista. Tässäkin pätee sama peruslogiikka: riskiä voi pienentää suojautumisella, mutta täydellistä “varmuutta” ei ole. (Liitteessä tämä mainitaan, mutta keskustelu jää lyhyeksi – tässä kohtaa kannattaa olla realistinen ja rauhoittava.)
Oireet: mistä HPV:n voi huomata?
Useimmat eivät huomaa mistään. Silti on hyvä tietää, milloin oireet voivat liittyä HPV:hen:
- kondyloomat (visvasyylät) – tyypillisesti hyvänlaatuisia, mutta kiusallisia
- poikkeava vuoto tai verenvuoto yhdynnän jälkeen (ei automaattisesti HPV, mutta syy selvitetään)
- solumuutokset, jotka löytyvät papa-/HPV-seulonnassa
Tärkeä tarkennus: kondyloomia aiheuttavat HPV-tyypit ovat yleensä eri tyyppejä kuin ne, joita kutsutaan “korkean riskin” syöpäriskityypeiksi.
Tutkimukset ja seuranta Suomessa
Kohdunkaulan seulonta: papa vai HPV-testi?
Käytännöt vaihtelevat iän ja alueen mukaan. Esimerkiksi HUSin kuvauksen mukaan maksuton seulonta perustuu 30-vuotiailla ja sitä vanhemmilla HPV-testiin ja alle 30-vuotiailla papa-kokeeseen. Syöpärekisteri kuvaa myös, että HPV-testi soveltuu ensisijaiseksi seulontatestiksi vanhemmissa ikäryhmissä, ja papa on ollut perinteinen menetelmä.
Entä miehet?
Miehille ei ole vastaavaa rutiiniseulontaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että parisuhteessa tieto HPV:stä tulee usein esiin naisen seulonnan kautta, vaikka virus koskisi molempia.
Hoito: mitä voidaan tehdä ja mitä ei?
HPV:hen ei ole “lääkekuuria”, joka poistaisi viruksen elimistöstä. Hoito kohdistuu:
- kondyloomien poistoon / hoitoon
- solumuutosten seurantaan ja tarvittaessa hoitoon
Samaan aikaan on hyvä muistaa iso kuva: useimmat infektiot paranevat itsestään, ja elimistö hoitaa työn ajan kanssa.
HPV-rokote – onko siitä hyötyä parisuhteessa?
THL:n mukaan HPV-rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan; Suomessa rokote tuli tytöille syksyllä 2013 ja pojille syksyllä 2020.
Rokotteen hyöty on suurin ennen altistumista, mutta rokotuksesta voi olla hyötyä myöhemminkin yksilöllisen tilanteen mukaan (tästä kannattaa keskustella terveydenhuollossa, etenkin jos rokotesuoja puuttuu).
Lisäksi THL raportoi rokotuskattavuutta vuosittain; esimerkiksi vuoden 2025 ikäluokissa kattavuuksissa on eroja tyttöjen ja poikien välillä.
Käytännön toimintasuunnitelma pariskunnalle
1) Sano ääneen, mitä tulos tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita
HPV on yleinen. Tulos ei ole uskollisuustesti.
2) Sopikaa yhdestä luotettavasta tietolähteestä
Valitkaa esimerkiksi THL + oma hoitava taho. Näin ette jää “palstojen” varaan.
3) Päätös suojautumisesta tehdään tunteen ja järjen yhteistyönä
Jos kondomi tuo mielenrauhaa, se on hyvä syy käyttää sitä – vaikka riski ei koskaan ole nolla.
4) Pitäkää kiinni seulonnoista ja kontrolleista
Se on se kohta, jossa HPV:stä tulee hallittava asia.
5) Jos ahdistus jää päälle, hakekaa tukea
Seksuaalineuvonta, terveydenhoitaja, gynekologi tai pariterapia voi olla yllättävän käytännöllinen apu.
Usein kysytyt kysymykset
Pitääkö kumppanille kertoa HPV:stä?
Parisuhteessa avoimuus yleensä helpottaa. Jos suhde on uusi, tieto on reilu jakaa, jotta toinen voi tehdä omat päätöksensä (esim. rokotus, suojaus, seulonnat).
Voiko HPV tarttua saunasta tai wc-istuimesta?
HPV tarttuu tyypillisesti iho- ja limakalvokontaktissa. Arkiset pinnat eivät ole se tavallinen reitti (tämä oikaistaan myös liitteessäsi).
Voiko tulla raskaaksi, jos HPV on positiivinen?
Useimmiten kyllä. Raskauteen liittyvät seurannat ja mahdolliset hoidot arvioidaan tapauskohtaisesti, ja useimmat HPV-asiat eivät estä raskautta. (Jos olet raskaana tai suunnittelet raskautta, keskustele neuvolan/lääkärin kanssa.)
Tärkeä huomautus – Tämä sisältö on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Jos sinulla on oireita (esim. verenvuotoa yhdynnän jälkeen, kipua, selviä muutoksia limakalvoilla) tai huoli pitkittyneestä HPV:stä/solumuutoksista, hakeudu terveydenhuoltoon.
Toimituksellinen tausta: Artikkeli on kirjoitettu terveysjournalistisella otteella ja koottu suomalaisista viranomaislähteistä sekä kansainvälisistä terveysviranomaisista. Tavoite on auttaa lukijaa ymmärtämään HPV:tä parisuhteen näkökulmasta ilman leimaavaa sävyä.
