Millainen on paras älykello lapselle (2025)

Xplora X6Pro on paras älykello lapselle tarjoaa helppokäyttöisyyttä, kestävyyttä ja turvallisuutta. Fitbit Versa 3 on myös hyvä vaihtoehto, sillä se tarjoaa monipuoliset kuntoiluominaisuudet, unen seurannan ja akun kesto on erinomainen. Kuitenkin Xplora X6 Play saattaa olla parempi vaihtoehto lapsille, koska se on suunniteltu erityisesti nuoremmalle käyttäjäkunnalle. X6 Play tarjoaa paikannusominaisuuden, joka lisää turvallisuutta ja sallii vanhempien seurata lapsensa sijaintia. Lisäksi X6 Play sisältää puhelintoiminnon ja hauskoja pelejä, jotka pitävät lapsen viihdytettynä.

Elisan sivuston perusteella he tarjoavat erityisesti Xplora-kellopuhelimeen sopivaa liittymää. Xplora-liittymä sisältää rajattoman puhe- ja viestipaketin sekä 1 Gt dataa kuukaudessa. Tämä liittymä on suunniteltu erityisesti Xplora-käyttäjille ja hinta on edullinen, 9,90 €/kk. Xplora-liittymä on hyvä valinta lapsen älykelloon, sillä se tarjoaa tarvittavat palvelut, kuten puhelut, viestit ja sijainnin seurannan, kohtuulliseen kuukausihintaan.

Xplora-blogista löytyvän artikkelin mukaan Xplora-kellopuhelin on suunniteltu erityisesti 4-12 -vuotiaille lapsille. Kuitenkin, iän lisäksi tärkeää on huomioida lapsen yksilölliset tarpeet ja valmiudet käyttää laitetta vastuullisesti. Xplora auttaa vanhempia seuraamaan lapsen sijaintia ja tarjoaa helpon tavan olla yhteydessä lapseen. Tämä voi olla erityisen hyödyllistä lapsille, jotka aloittavat koulumatkat itsenäisesti tai osallistuvat harrastuksiin ilman vanhempia. Xplora on hyvä vaihtoehto ensimmäiseksi puhelimeksi, sillä se tarjoaa turvallisuutta ja yhteydenpidon, mutta rajoittaa samalla pääsyä internetiin ja sovelluksiin.

Xplora-kellopuhelimeen voi soittaa vain ne henkilöt, jotka on lisätty laitteen yhteystietoihin Xplora-sovelluksessa. Yhteystietoja hallinnoi päähuoltaja, joka voi lisätä ja poistaa yhteystietoja sovelluksessa. Lapsi voi soittaa ja vastaanottaa puheluita ainoastaan näiltä yhteystiedoissa olevilta henkilöiltä. Tämä ominaisuus lisää turvallisuutta, sillä se estää ei-toivotut puhelut ja viestit tuntemattomilta henkilöiltä. Käyttäjät voivat lisätä Xploraan myös toisen päähuoltajan, joka voi hallita yhteystietoja ja vastaanottaa ilmoituksia laitteen toiminnoista.

Lasten älykelloissa on kellon merkistä ja mallista riippuen erittäin paljon erilaisia ominaisuuksia. Erilaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi herätyskello, GPS-paikannin, askelmittari sekä puhe- ja viestiominaisuudet.

Älykello sopii kaiken ikäisille, mutta etenkin lapsille, joille on suunniteltu omaa puhelinta yhteyden pitämiseksi esimerkiksi koulussa ja kotimatkalla.

Lasten älykellot toimivat täysin ilman puhelinta, joten lapsella ei tarvitse olla omaa puhelinta käyttääkseen älykelloa. Useimmat kellot ovat kuitenkin vanhempien ohjattavissa erilaisten ohjelmien avulla, joita on ladattavissa myös iPhonelle.

Moni pohtii, kannattaako lapselle ostaa kellopuhelin vai tavallinen matkapuhelin. Kellopuhelimella ja peruspuhelimella on molemmilla etunsa. Kellopuhelimen edut: se pysyy ranteessa (ei unohdu tai putoa niin helposti) ja on rakennettu kestämään lasten menoa, joten näyttö rikkoutuu harvemmin kuin puhelimissa. Lisäksi kellopuhelimessa ei ole avointa internetiä, mikä vanhempien mielestä on hyvä asia – lapsi ei voi eksyä nettiin tai pelata tuntikausia, vaan keskittyy lähinnä yhteydenpitoon. Peruspuhelimen edut: ihan yksinkertaisen kännykän voi saada uutena edullisestikin (alle 100 €), ja myöhemmin kun lapsi kasvaa, älypuhelin tarjoaa enemmän toimintoja ja sovelluksia. Haittapuolena älypuhelin ”avaa ison maailman pienelle lapselle”, kuten eräs asiantuntija totesi – netin ja somen myötä tulee paljon sisältöä, mihin pieni ei välttämättä ole valmis. Kellopuhelin on kompromissi: se on turvallinen ensilaite, jolla lapsi oppii puhelimen käyttöä hallitussa ympäristössä. Monet suomalaisvanhemmat valitsevatkin nykyään ensimmäiselle luokalle menevälle mieluummin kellopuhelimen ja lykkäävät älypuhelimen hankintaa hieman myöhemmäksi. Kellopuhelimen käyttöikä tosin jää rajoitettujen toimintojen vuoksi muutamaan vuoteen – viimeistään kolmannella luokalla lapsi voi alkaa kaivata “oikean” puhelimen vapauksia (pelejä, nettiä, sovelluksia).

Useimmissa lasten kellopuhelimissa on hyvin samankaltainen perusominaisuuspaketti, joka on suunniteltu lapsen turvallisuus ja arki edellä. Tärkeimpiä ominaisuuksia ovat:

• Puhelut ja viestit: Kellopuhelimella voi soittaa ja vastaanottaa puheluita. Vanhempi voi myös lähettää kelloon tekstiviestejä tai pikaviestejä sovelluksensa kautta, joihin lapsi pystyy vastaamaan esimerkiksi ääniviestillä, emojeilla tai ennalta määritellyillä lyhyillä tekstivastauksilla. Lapsi ei yleensä voi soitella vapaasti kenelle tahansa, vaan vain niille yhteyshenkilöille, jotka vanhempi on hyväksynyt laitteen puhelinluetteloon. Tuntemattomat numerot estyvät automaattisesti, mikä lisää turvallisuutta.
  
  
• GPS-paikannus ja turva-alueet: Kaikissa malleissa on jokin paikannustoiminto. Vanhempi näkee puhelimen sovelluksesta lapsen sijainnin kartalla lähes reaaliajassa. Monissa kelloissa voi asettaa turva-alueita (esimerkiksi koti, koulu). Jos lapsi poistuu määritellyltä alueelta, vanhemman puhelimeen tulee hälytys. Tämä auttaa varmistamaan, että lapsi pysyy siellä missä pitääkin.
  
  
• SOS-painike: Lähes kaikissa lasten malleissa on hätäpainike. Lapsi voi painaa SOS-nappia esimerkiksi hätätilanteessa tai eksyessään, jolloin kello hälyttää vanhemmille ja jakaa sijaintitiedon heti. Tämä tuo vanhemmille mielenrauhaa – lapsi saa nopeasti yhteyden apuun yhdellä napinpainalluksella.
  
  
• Koulutila: Jotta laite ei häiritse oppitunteja, kellopuhelimissa on yleensä koulutila (tai Älä häiritse -tila). Kun koulutila on päällä, kello toimii vain kellona eikä sillä voi soittaa tai viestiä tunnin aikana. Tämä varmistaa, ettei lapsi jää laitteen kanssa leikkimään kesken koulupäivän, ja opettajatkin suhtautuvat myönteisemmin laitteen pitoon repussa tai ranteessa. Koulutilan aikaan lapsi näkee yleensä vain kellonajan, ja vasta koulupäivän jälkeen viestintäominaisuudet aktivoituvat uudelleen.
  
  
• Aktiivisuuden seuranta: Monissa kellopuhelimissa on askelmittari tai muita liikuntatoimintoja. Laite voi laskea lapsen askeleita ja kannustaa liikkumaan. Esimerkiksi joidenkin merkkien (kuten Xplora) kelloissa on pelillisiä haasteita ja palkintoja, jotka lapsi voi ansaita liikkumalla. Tämä tekee laitteen käytöstä hauskaa ja rohkaisee terveisiin elämäntapoihin.
  
  

Muut toiminnot: Mallista riippuen kellossa voi olla myös herätyskello, kalenteri, kamera ja pieniä pelejä tai tehtävälistoja. Ominaisuuksien määrä vaihtelee – edullisemmissa perusmalleissa on yleensä vain olennaisimmat (puhelu, paikannus, SOS), kun taas kehittyneemmissä malleissa voi olla kamera ja videopuhelumahdollisuus, enemmän muistia sekä parempi näyttö. Kaikkia kellon asetuksia ja toimintoja hallitaan vanhemman älypuhelimeen asennettavalla sovelluksella, jolla voi mm. lisätä yhteystietoja, säätää koulutilan aikataulun ja seurata sijaintia.

Hinta vaihtelee paljon mallista ja merkistä riippuen. Monet suosituimmat lasten kellopuhelimet asettuvat noin 100–200 euron hintahaarukkaan. Esimerkiksi Suomessa hyvin suosittu Xplora-kellopuhelin (malli XGO3) on yleensä noin 99–169 € hintaluokassa, ja uudempi Xplora X6 Play on maksanut 169–199 € liikkeestä riippuen. Myös muut merkit: esimerkiksi Elisa on myynyt ZTE K1 Pro -kellopuhelinta ~119 € hintaan ja Spacetalk Adventurer 4G -mallia ~159 € hintaan.

Halvimmillaan yksinkertaisen kellopuhelimen voi löytää jopa alle 100 euron – joitakin perusmalleja myydään 50 € tuntumassa tai alelaarista vielä halvemmallakin. Esimerkiksi Forever Call Me 2 -mallin on voinut löytää noin 20–30 € hintaan tarjouksesta. Usein näin edulliset laitteet ovat aiempien vuosien malleja tai teknisesti pelkistettyjä. Yli 100 € hintaluokassa saa yleensä monipuolisempia ominaisuuksia ja tunnetumpia merkkejä: parempi vedenkestävyys, isompi akku, tarkempi näyttö ja kamera sekä usein suomenkielinen tuki ja varmatoimisempi sovellus. Esimerkiksi ~150–200 € hintaluokassa liikkuvat Xplora X5/X6-sarjan kellot ja Spacetalk-mallit tarjoavat videopuhelut, laadukkaan rakenteen ja pitkän tuen päivityksille.

Hintaa arvioidessa kannattaa huomioida myös mahdolliset kuukausikulut (liittymä tai palvelumaksut, joista lisää seuraavassa kysymyksessä). Kokonaisuutena alle 100 €:lla saa perustoiminnot (soitto, GPS, SOS) ja yli 100 €:lla saa yleensä laajemmin toimintoja ja hieman paremman käyttökokemuksen.

Kyllä – lähes kaikki lasten kellopuhelimet tarvitsevat oman SIM-kortin ja liittymän toimiakseen puhelimena. Kellopuhelin on itsenäinen laite, eli sillä on oma puhelinnumero kuten puhelimellakin. Käytännössä laitteeseen asennetaan yleensä nano-SIM-kortti, jossa on puhe- ja datayhteys (datan käyttö on hyvin pientä, mutta GPS-paikannus ja sovelluksen notifikaatiot vaativat pienen mobiilidatayhteyden toimiakseen). Suomessa operaattorit (kuten Elisa, Telia, DNA) myyvät usein edullisia liittymiä lapsille, joissa on rajattu netti ja edulliset puhelut – tyypillisesti noin 10 €/kk luokassa. Voit myös käyttää prepaid-SIMiä, kunhan siinä on saldoa puheluihin ja vähän dataa.

Tärkeää: Jotkin valmistajat ja mallit on lukittu tiettyyn palveluun tai liittymään. Esimerkiksi tietyt Xplora-mallit tulevat valmiiksi asennetun SIM-kortin kanssa, ja valmistaja tarjoaa omaa liittymäpalveluaan (~11 €/kk). Jos haluat käyttää muuta operaattoria Xplora-kellossa, valmistaja saattaa periä erillisen palvelumaksun (esim. ~9,90 €/kk) sovelluksen käytöstä. Tämä on eräänlainen “piilokulu”, joka kannattaa selvittää etukäteen myyjältä. Sama koskee joitakin muita merkkejä, kuten Moochies, joilla on omat SIM-palvelunsa. Useimmat edulliset mallit ovat kuitenkin täysin operaattorivapaita, eli niihin voi laittaa minkä tahansa SIM-kortin ilman lisämaksuja. Ennen ostoa on silti hyvä tarkistaa tämä: tuotetiedoissa tai myyjältä kysymällä selviää, voiko laitetta käyttää vapaasti haluamallasi liittymällä.

Akunkesto on lasten kellopuhelimissa rajallinen mutta yleensä riittävä arkikäyttöön. Valmistajat ilmoittavat akunkestoa usein tunneissa (esim. “jopa 100 tuntia” stanby-ajassa). Käytännössä kellopuhelimen akku kestää yleensä 1–2 päivää yhdellä latauksella normaalissa käytössä. Tämä tarkoittaa, että laite täytyy käytännössä ladata joka ilta tai vähintään joka toinen ilta, jotta akku ei lopu kesken koulupäivän. Joissain malleissa akku on isompi: esimerkiksi ZTE K1 Pro -kellopuhelimessa on 800 mAh akku, jolle ilmoitettu maksimikäyttöaika on noin 100 tuntia (noin 4 päivää). Toisaalta erään toisen suositun mallin (Xplora X6 Play) 880 mAh akulle luvataan noin 72 tunnin (3 päivän) enimmäiskesto. Huomioi, että nämä ovat usein parhaassa tapauksessa saavutettavia maksimia, kun kello on valmiustilassa. Reaalioloissa, jos lapsi soittaa, ottaa GPS-paikannuksen käyttöön monta kertaa ja ehkä lähettelee ääniviestejä, akku tyhjenee nopeammin – monilla perheillä onkin käytäntö ladata kello joka yö.

Vanhempien kokemusten mukaan akunkesto on yleensä riittänyt päivän tarpeisiin, kunhan siitä tekee rutiinin (kuten puhelimenkin kanssa). Jotkut mallit varoittavat vanhempaa sovelluksen kautta, jos akun varaus laskee kriittisen alas. Tämä on hyödyllistä, sillä on hyvä muistuttaa lasta tai opettajaa lataamaan laite, jottei yhteys katkea tärkeällä hetkellä. Pro tip: tarkista myös lataustapa – useissa kellopuhelimissa on pinnillä kiinnittyvä telakkalaturi tai magneettilaturi. Varmista että lapsi osaa laittaa kellon lataukseen oikein; jotkut käyttäjät ovat huomanneet, että telakkalataus vaatii huolellisuutta osuakseen kohdalleen.

Viestiminen: Kyllä, mutta yleensä hieman rajatummin kuin tavallisella puhelimella. Lapsi ei pysty kellopuhelimella kirjoittamaan pitkiä tekstiviestejä vapaasti, koska laitteessa on hyvin pieni näyttö ja usein ei ole täysimittaista näppäimistöä. Sen sijaan kommunikointi tapahtuu ääniviesteillä, emojeilla tai valmiilla pikavastauksilla, jotka lapsi voi lähettää vanhemman sovellukseen. Vanhempi puolestaan voi sovelluksellaan kirjoittaa pidempiäkin viestejä ja lähettää ne kelloon – kello hälyttää lapselle viestistä, ja lapsi voi kuunnella tai lukea sen. Tämä riittää tyypillisesti esimerkiksi ilmoittamaan “tuun kohta hakemaan” tai kysymään “kaikki ok?” ilman että lapsen tarvitsee kirjoittaa itse. Joissakin malleissa (etenkin kalliimmissa) on myös mahdollisuus pikatekstiviesteihin kellon valikosta, mutta ne ovat yleensä hyvin yksinkertaisia (kuten “Kyllä/En” tai “Olen ok”).

Videopuhelut: Osa lasten kellopuhelimista tukee videopuheluita, mutta ei suinkaan kaikki. Tämä riippuu siitä, onko laitteessa kamera ja tarpeeksi tehoa sekä sovellustukea videon siirtoon. Useimmissa alle 100 € kellopuhelimissa ei ole videopuhelua, ne tukevat vain tavallisia ääniyhdeyksiä. Monissa ~100–150 € hintaluokan laitteissa on kyllä kamera (esim. 2 Mpix), mutta siitä huolimatta videopuhelu voi puuttua. Esimerkiksi Xplora XGO3 -kellossa (hinta ~169 €) on kamera valokuvia varten, mutta ei videopuhelumahdollisuutta. Sen sijaan jotkin toiset merkit, kuten edullisempi ZTE K1 Pro (~109 €) tai myFirst Fone R1c (~129 €), tarjoavat videopuhelutuki heti käyttövalmiina. Uusimmissa ja kalleimmissa malleissa (esim. Xplora X6 Pro, ~249 €) on yleensä 5 Mpix kamera ja videopuhelumahdollisuus vanhempien kanssa. Videopuhelun kautta lapsi voi nähdä vanhemman kasvot ja päin vastoin, mikä voi olla hyödyllistä vaikka koti-ikävän iskiessä tai jos halutaan nopeasti tarkistaa vaikkapa haavan tilanne visuaalisesti.

Valokuvaaminen: Lähes kaikissa videopuhelukykyisissä laitteissa on myös valokuvaustoiminto. Lapsi voi siis napsaista kuvan kellonsa kameralla (jos siinä kamera on) ja joissakin tapauksissa lähettääkin sen vanhemmalle sovelluksen kautta. Laatu ei yleensä päätä huimaa – kamerat ovat muutaman megapikselin luokkaa – mutta ne riittävät lapsen tarpeisiin ja pieneen hauskanpitoon. Vanhemmalle on myös mukavaa saada välillä “lapsen näkökulma” kuvina. Kokonaisuutena viesti- ja videotoiminnot tuovat kellopuhelimeen lähes puhelimen fiiliksen, mutta muistettava on, että laite on tarkoituksella rajattu: netin puuttuminen tarkoittaa myös, ettei lapsi voi lähettää tai vastaanottaa viestejä tuntemattomilta, vain sallituilta kontakteilta. Tämä tekee viestittelystäkin turvallisempaa.

Koulutila (tai luokatila) on kellopuhelimen ominaisuus, jolla varmistetaan, ettei laite häiritse oppitunteja. Kun koulutila on ajastettu päälle koulupäivän ajaksi, kello on käytännössä vain kellona: se näyttää aikaa, mutta ei anna viesti- tai puheluhälytyksiä, eikä lapsi voi sillä soitella kesken tunnin. Kellopuhelimen voi siis pitää ranteessa koulussakin, kunhan koulutila on aktivoitu – laite pysyy äänettömänä (monissa myös näyttö lukittuu pelkkään kellonaikaan). Joissain malleissa laite saattaa värähtää hiljaa merkkinä siitä, että vanhempi yrittää soittaa, mutta se ei soi eikä hälytä äänekkäästi. Opettajat yleensä suhtautuvat kellopuhelimiin samalla periaatteella kuin puhelimiin: niitä ei tule käyttää tunnilla. Koulutila auttaa vanhempaa varmistamaan, ettei pieni koululainen innostu näpräilemään laitetta väärällä hetkellä. Koulupäivän jälkeen toiminnot palautuvat normaalisti, ja lapsi voi nähdä mahdolliset saapuneet viestit ja soitot tauon ajalta.

On hyvä idea jutella lapsen kanssa koulutilan käytöstä ja sopia pelisäännöt: Kellopuhelin voi olla mukana koulussa, kunhan lapsi ymmärtää, että sitä käytetään vain tarvittaessa (esim. koulumatkalla soitetaan äidille) eikä tunnilla. Monissa kouluissa on nykyään jopa koko luokan vanhempien kesken sovittu, että lapsille hankitaan kellopuhelimet eikä varsinaisia älypuhelimia, juuri siksi että ne ovat hallitumpia. Tällöin yhdessä on helpompi sopia, että laitteet pidetään äänettömällä koulussa. Koulutila on osoittautunut toimivaksi: vanhempien mukaan se ”toimii hienosti” – lapsi ei saa kaverilta viestejä kesken tunnin ja keskittyminen säilyy.

Kyllä, kestävyys on yksi kellopuhelinten vahvuuksista. Laite on suunniteltu lasten käyttöön: ranneke on yleensä pehmeää mutta kestävää silikonia, ja kellon runko on muovia tai kumipäällysteistä materiaalia, joka sietää kolhuja. Koska kello kulkee tiukasti ranteessa, se ei putoa samalla tavoin kuin puhelin, joten riski näytön rikkoutumiselle on pienempi. Monet vanhemmat kertovat, että kello “pysyy menossa mukana” lapsen leikeissä hajoamatta ja on yllättävän sitkeä vekotin.

Vedenkestävyys vaihtelee malleittain. Kiinnostavaa on, että osa malleista on täysin vedenpitäviä (IP67/IPX7) eli kestävät hetkellisen upotuksen veteen, kun taas toiset ovat vain roiskesuojattuja. Esimerkiksi Vertailuissa: ZTE K1 Pro ja myFirst Fone R1c mainitaan IP67/IPX7-luokitelluiksi (kestävät vettä uimatasolla), kun taas monet Xplora-mallit ovat vain “roisketiiviitä” – eli kestävät sadetta ja käsienpesun roiskeet, muttei välttämättä uimista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lapsi voi huoletta käyttää kellopuhelintaan sateella ja leikkiä ulkona, ja jos kelloon roiskuu vettä tai se tipahtaa lumihankeen, se yleensä selviää siitä. Käsien pesun ajaksi laitetta ei tarvitse aina erikseen ottaa pois, jos vedenkestävyys on mainittu. Uiminen ja suihku: Jos laitteella on IP67-luokitus, se periaatteessa kestää n. puolen tunnin upotuksen metrin syvyydessä, mutta valmistajat eivät silti suosittele tarkoituksella uittamaan elektroniikkaa. Joten on hyvä ohjeistaa, että suihkuun tai uimaan ei kellon kanssa mennä, ellei valmistaja erikseen lupaa sen siihen sopivan.

Yhteenvetona: kellopuhelin on suunniteltu lapsen rajuunkin menoon. Se hylkii vettä ja pölyä, joten pienet kolhut, kurahousuleikit tai hiekkakakkujen teko eivät sitä hetkahduta. Jo pitkään laitetta käyttäneet vanhemmat kertovat, että kellot ovat kestäneet useamman vuodenkin päivittäisessä käytössä hajoomatta – ehkä ranneke saatetaan joutua vaihtamaan jossain vaiheessa kulumisen takia, mutta itse laite on varsin pitkäikäinen lapsen kasvun huomioiden.

Vanhempien kokemukset Suomessa ovat enimmäkseen myönteisiä, kun puhutaan lasten kellopuhelimista. Monille perheille kellopuhelin on tuonut mielenrauhaa arkeen: lapsen liikkuessa itsenäisemmin (koulumatkat, kaverin luo menemiset) vanhempi tuntee olonsa turvallisemmaksi, kun saa lapseen heti yhteyden tarvittaessa. Samoin lapset ovat pitäneet siitä, että voivat yhdellä napin painalluksella soittaa äidille tai isälle, jos tulee ikävä tai hätä. Kellopuhelin on näin toiminut erinomaisena ensipuhelimena: esimerkiksi eräs äiti kertoi Telian artikkelissa, että toivoo voivansa pitää kellopuhelimen käytössä mahdollisimman pitkään ennen kuin siirrytään älypuhelimeen.

Luotettavuus: Tunnetuimpia merkkejä (kuten Xplora, Garmin, Spacetalk, ZTE) pidetään varsin luotettavina ja laadukkaina. Xplora on Suomessa suosittu juuri siksi, että sen kellopuhelimia on palautettu vähän ja niitä on kehuttu helppokäyttöisiksi. Vanhemmat kiittävät usein selkeää sovellusta ja sitä, että yhteydet toimivat: äänenlaatu puheluissa on hyvä, ja lapsikin osaa vastata puheluun helposti ranteestaan. Myös värinätila saa kehuja – lapsi tuntee ranteessaan värinän, kun vanhempi soittaa, joten hän huomaa puhelun vaikka ympärillä olisi melua. Moni on yllättynyt positiivisesti, kuinka hyvin lapsi oppii käyttämään laitetta, vaikka ei vielä kunnolla lukisi: kuvakkeet ja ääniohjaus auttavat tässä.

Käytännön haasteet: Kaikista kehuista huolimatta kellopuhelin ei ole täydellinen taikalaite. Akunkeston rajallisuus on arjessa se yleisin “murhe” – laite pitää muistaa laittaa lataukseen joka päivä. Jos lataus unohtuu, voi seuraavana päivänä tulla harmitus, kun kello piippaa akun loppumista kesken koulumatkan. Osa vanhemmista on kohdannut yhteysongelmia: esimerkiksi kellon ja sovelluksen paritus vaatii huolellista ohjeiden lukemista, ja joillakin sovellus on joskus kaatunut tai paikannus jumittunut. Onkin suositeltavaa kokeilla laitetta parin päivän ajan rauhassa kotona ennen kuin siihen nojaa kriittisissä tilanteissa. Asennusvaihe vaatii pientä keskittymistä (SIM-kortin laitto, sovelluksen rekisteröinti ja laiteparin muodostus), mutta kun sen on kerran tehnyt, “käyttö sujuu kuin leikki” erään käyttäjän sanoin. Jotkut käyttäjät ovat myös raportoineet yllätyskuluista (kuten edellä mainittu palvelumaksu, jos ei käytä laitteen omaa liittymää), mistä syystä korostamme: kysy myyjältä kaikki kulut ja sopimukset etukäteen.

Kaiken kaikkiaan valtaosa vanhemmista kokee, että hyödyt ylittävät huonot puolet. Kellopuhelin on auttanut lasta saamaan itsenäisyyttä – hän voi mennä kaverin kanssa puistoon, ja vanhempi uskaltaa päästää, kun on “turvanaru” olemassa. Se on myös vähentänyt perheissä riitoja ruutuajasta, kun lapsella ei ole vielä varsinaista älypuhelinta peleineen. Ja pienelle koululaiselle on tärkeää, että hän ei erotu kavereista: nykyään ensipuhelin on monella juuri kellopuhelin, ja jopa kokonaiset ekaluokat saattavat sopia keskenään saman laitteen hankkimisesta, jotta kaikilla on samat pelisäännöt. Suomessa kellopuhelinten suosio onkin kasvanut vuosi vuodelta – eikä ihme, sillä ne on suunniteltu nimenomaan meidän arkeamme helpottamaan: lapsi liikkuu vapaammin, vanhempi hengittää hiukan rauhallisemmin 😊.